monikulttuuri

Iltalehti 28.3.2009

2009-03-28T03:06:00.000-07:00

Lehti: Professori auttoi turvapaikanhakijan piiloon

Tampereen yliopiston professori auttoi piilottamaan karkotuspäätöksen saaneen turvapaikanhakijan viranomaisilta, kertoo Aamulehti.

Afganistanilainen turvapaikanhakija Ashraf sai pari viikkoa sitten käännytyspäätöksen Suomen viranomaisilta, minkä vuoksi hänet olisi pitänyt palauttaa viipymättä Kreikkaan.

Hänet kuitenkin siirrettiin Turun vastaanottokeskuksesta salaiseen suojapaikkaan Suomessa. Ashraf oleskelee nyt maassa laittomasti. Tampereen yliopiston kasvatustieteiden professori Juha Suoranta osallistui Ashrafin siirto - ja piilotusoperaatioon.

Suoranta on ollut yhteydessä Tampereen luterilaisiin seurakuntiin, jotta Ashraf saataisiin siirrettyä kirkon suojiin. Aamulehden mukaan neuvottelut ovat kesken.

Suomi on sitoutunut niin sanottuun Dublinin-sopimukseen, jonka mukaan turvapaikkahakemukset käsitellään aina siinä maassa, johon hakija on Euroopan unionin alueella ensimmäisen kerran tullut. Ashrafin tapauksessa se on Kreikka.

Suoranta pitää karkotusta Kreikkaan huonona ratkaisuna, sillä alaikäiset turvapaikanhakijat voivat hakemusruuhkan vuoksi päätyä kadulle. Omien sanojensa mukaan Ashraf on 17-vuotias. Kreikan viranomaisten mukaan hän on täysi-ikäinen.

Professori ei paljasta, minne Ashraf on piilotettu. Hän on valittanut käännytyspäätöksestään Helsingin hallinto-oikeuteen.

Lähde

Iltalehti 27.3.2009

2009-03-27T03:05:00.000-07:00

Poliisi otti kiinni venäläisnuoria
Epäillään myymälävarkaudesta

Neljän nuoren kiinniotto herätti huomiota eduskuntatalon edessä.

Helsingin poliisi otti neljän venäläisnuoren ryhmän kiinni näyttävästi eduskuntatalon edessä perjantaina iltapäivällä. Ruumiintarkastuksen jälkeen nuoret lastattiin poliisiautoon ja heidän autonsa tarkastettiin huolellisesti.

Joukkoa epäillään tavaroiden varastamisesta keskustan Stockmannilta.

- Nämä myymälävarkaudet ovat valitettavasti jokapäiväisiä tapahtumia Helsingissä, päivystävä komisario Tom Packalén Helsingin poliisin johtokeskuksesta kertoo.

Tapahtuma keräsi runsaan lähinnä turisteista koostuneen yleisön eduskuntatalon eteen.

Lähde

Ilta-Sanomat 25.3.2009

2009-03-25T03:03:00.000-07:00

Ruotsia puhunut pariskunta rosvosi ikämiehen rahat

Ruotsia puhunut pariskunta rosvosi vanhemman miehen kaikki rahat Oravaisissa tiistaina kello 15 aikoihin.

Miehen kotiin oli hänen ollessaan yksin tullut tiistaina iltapäivällä sisään ulkomaalainen pariskunta jotka puhuivat ruotsia, mutta eivät olleet ruotsinkielisiä.

Sekä mies että nainen olivat tummahiuksisia ja pukeutuneita tummiin vaatteisiin.

Pariskunta vei kaikki miehen rahat, noin 2 000 euroa.

Lähde

Iltalehti 24.3.2009

2009-03-24T03:02:00.000-07:00

Kolme afganistanilaista kiinni luvattomasta rajanylityksestä

Kaakkois-Suomen rajavartioston partio otti kiinni kolme luvattomasta rajanylityksestä epäiltyä henkilöä maanantaina.

Rajapartio havaitsi valtionrajarikoksesta epäillyt henkilöt kello 18 aikaan Rautjärven Purnujärven kylän kohdalla. Kiinniotto tapahtui rauhallisesti.

Alustavien tietojen mukaan afganistanilaiset miehet ovat esitutkinnassa myöntäneet ylittäneensä valtakunnan rajan luvatta hieman ennen kiinniottoa ja anoneet turvapaikkaa Suomesta.

Lähde

Helsingin Sanomat 23.3.2009

2009-03-23T03:01:00.000-07:00

Turvapaikanhakijaa epäillään varastetun tavaran kätkemisestä

Valkovenäläisen miehen turvapaikkakeplottelu tuli ilmi, kun hän jäi kiinni Vaalimaan rajanylityspaikalla varastetun tavarakasan kanssa. Esitutkinnassa selvisi, että mies oli hakenut turvapaikkaa Suomesta väärällä nimellä. Hän salasi omistavansa Valko-Venäjän passin, kun hän viime syksynä esiintyi Kotkassa turvapaikanhakijana.

Mies kertoi tuolloin saapuneensa Venäjältä Suomeen rekka-autoon piiloutuneena, mutta todellisuudessa hän oli saapunut Liettuaan kahta päivää aiemmin omalla passillaan ja Latvian myöntämällä Schengen-viisumilla.

Kaakkois-Suomen rajavartiosto otti helmikuussa kiinni miehen ja tämän toverin, joiden pakettiautosta löytyi yli 17 000 euron arvosta varastetuiksi epäiltyjä vaatteita, urheiluvarusteita ja kosmetiikkaa.

Mies on jäänyt kiinni varkauksista useita kertoja Suomeen saavuttuaan. Häntä ei ole voitu käännyttää kotimaahansa, koska hän on kertonut olevansa valkovenäläinen turvapaikanhakija.

Lähde

Yle Uutiset 20.3.2009

2009-03-20T02:59:00.000-07:00

Kerjäläisten määrä kasvaa taas Helsingissä

Kevään tulo lisää taas kerjäläisten määrää Helsingin katukuvassa. Helsingin poliisista kerrotaan, että kerjäläisten määrää on vaikea nyt arvioida, mutta viime kesänä heitä oli satakunta.

Arvion tekemistä vaikeuttaa myös kerjäläisten runsas liikkuvuus maiden välillä.

Helsingin poliisin ylikomisario Pekka Höök kertoo, että poliisille on tullut viime aikoina ilmoituksia aggressiivisesta kerjäämisestä.

- Toistaiseksi ne ovat kuitenkin olleet yksittäistapauksia ja hyvä niin. Näistä kirjoitteluista on pääteltävissä, että talouslama ja sen aiheuttamat toimet saattavat herättää aggressiivisuutta suomalaisissakin. Toivottavasti se ei kohdistu enempää kerjäläisiin.

Lähde

Vartti 20.3.2009

2009-03-20T02:52:00.000-07:00

Huumekauppias pahoinpiteli metromatkustajaa

Huumeiden ostosta kieltäytynyttä miestä pahoinpideltiin metrovaunussa viime viikon torstaina Itäkeskuksen ja Siilitien metroasemien välillä noin kello 21.30.

Mies lähestyi vuonna 1969 syntynyttä miestä ja tarjosi tälle huumeita. Mies kuitenkin kieltäytyi ostamasta, minkä jälkeen huumeita kaupannut löi miestä kaksi kertaa nyrkillä kasvoihin.

Pahoinpitelijä poistui metrosta Siilitien asemalla.

Lääkäri tutki pahoinpitelyn uhrin. Miehellä todettiin lievä aivotärähdys.

Pahoinpitelystä ja huumeiden myynnistä epäilty mies on noin 30-vuotias ja 170 senttimetriä pitkä tummaihoinen mies, joka oli pukeutunut kirkkaanpunaiseen pipoon ja beigeen takkiin.

Poliisi kaipaa vihjeitä pahoinpitelijästä numeroon 071 877 4002.

Lähde

Helsingin Sanomat 20.3.2009

2009-03-20T02:50:00.000-07:00

Huoltoasema ryöstettiin aseella uhaten Kontulassa

Aseistautunut mies ryösti Neste-huoltoaseman perjantain vastaisena yönä Helsingin Kontulassa. Tummiin vaatteisiin, kommandopipoon ja huppuun verhoutunut nuorehko mies hyppäsi tiskin yli ja uhkaili myyjiä käsiaseella. Hän käski myyjät takahuoneeseen, varasti rahaa ja poistui paikalta Vesalan suuntaan. Myyjät selvisivät uhkaavasta tilanteesta säikähdyksellä.

Ryöstö tehtiin torstaina kello 23.15. Poliisi kuvailee etsimäänsä miestä 25–35-vuotiaaksi ja normaalivartaloiseksi. Mies oli puhunut ryöstön aikana englantia murtaen.

Poliisi toivoo yhteydenottoja kaikilta, jotka ovat nähneet tuntomerkkeihin sopivan miehen tapahtuma-aikaan Kontulan Nesteellä tai sen lähettyvillä. Havainnoista voi ilmoittaa virka-aikana numeroon 071 877 5464 ja virka-ajan jälkeen numeroon 071 877 4002.

Lähde

Helsingin Sanomat 20.2.2009 (3.)

2009-03-20T01:47:00.000-07:00

Kiinalaisravintolan omistajille ehdollista vankeutta työsyrjinnästä

Savonlinnan käräjäoikeus tuomitsi perjantaina yhdeksän kuukauden ehdolliseen vankeuteen ja liiketoimintakieltoon kiinalaisen pariskunnan, joka maksoi ravintolansa työntekijöille liian vähän palkkaa ja teetti liikaa töitä.

Tuomio tuli muun muassa kiskonnasta ja kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä, työaikasuojelurikoksesta ja työnantajan ulkomaalaisrikkomuksesta. Oikeus katsoi, että pariskunta käytti hyväkseen kielitaidottomien työntekijöiden ymmärtämättömyyttä ja tietämättömyyttä Suomen lainsäädännöstä, työnantajan velvollisuuksista ja omista oikeuksistaan työntekijöinä.

Toiminta tapahtui vuosina 2000–2007. Savonlinnalaisravintolan kymmenen työntekijää saivat palkkaa vain 200–1 000 euroa kuussa. Pääsääntöisesti heillä oli vain muutama lomapäivä vuodessa.

Alun perin työntekijät vaativat vastaajille rangaistusta myös törkeästä kiskonnasta ja ihmiskaupasta. Näistä vaatimuksista luovuttiin tammikuussa, kun osapuolet pääsivät sopimukseen korvauksista. Pariskunta maksaa työntekijöille 400 000 euroa korvauksia liian pienistä palkoista ja henkisestä kärsimyksestä.

Tuomittujen liiketoimintakielto kestää viisi vuotta.

Lähde

Yle Uutiset 19.3.2009

2009-03-19T02:49:00.000-07:00

Oulun poliisi valmistelee ulkomaalaisten käännyttämistä

Oulun poliisi valmistelee viiden ulkomaalaisen käännyttämistä, koska heillä ei ole edellytyksiä oleskella maassa. Osa heistä on muun muassa esittänyt viranomaisille kahta eri syntymäaikaa ja -paikkaa.

Oulun poliisi valmistelee parhaillaan viiden ulkomaalaisen henkilön käännyttämistä. Poliisin mukaan heillä ei ole maassaoloedellytyksiä. Oulun käräjäoikeus on tehnyt heidän kohdallaan säilöönottopäätöksen. Oulun vastaanottokeskuksessa oleskelleet henkilöt ovat nyt Oulun poliisivankilassa. Osa säilöönotetuista on esittänyt viranomaisille muun muassa kahta eri syntymäaikaa ja -paikkaa.

Yksi käännytettävistä on kotoisin Irakista. Hän on aiemmin ollut turvapaikanhakijana Italiassa. Neljä muuta ovat kotoisin Somaliasta. Osa somalialaisista on aiemmin ollut myös Italiassa.

Lähde

Iltalehti 19.3.2009

2009-03-19T02:47:00.000-07:00

Isää syytetään 3-vuotiaan murhan yrityksestä
Raaka puukotus

3-vuotiasta poikaansa puukottanut mies sai vaimoltaan kyyneleisen halauksen heti oikeudenkäynnin aluksi.

Oikeudenkäynti 3-vuotiasta poikaana puukottanutta sudanilaismiestä vastaan jatkuu Jyväskylän käräjäoikeudessa.

Puukottajan vaimo saapui Jyväskylän käräjäoikeuteen vuolaasti kyynelehtien. Ensi töikseen nainen ontui syytetyn paikalla istuvan 50-vuotiaan miehensä luokse soperrellen itkuista vuodatusta. Nainen halasi miestään kouristuksenomaisesti useita minuutteja.

3-vuotiasta poikaansa puukottanut ulkomaalaistaustainen mies sen sijaan istui suhteellisen tyynenä vaimon tunnemyrskystä huolimatta.

Käräjäoikeuden puheenjohtaja kielsi ensi töikseen oikeussalissa kuvaamisen. Vaikka aviopari ymmärtää suomea, molemmilla on silti oma tulkkinsa oikeudenkäynnin ajan. Vaimolla on mukanaan myös tukihenkilö.

Vaimo haluaisi, että oikeudenkäynti käytäisiin suljetuin ovin.

- Kyseessä on perheen sisäinen asia ja perhettä voimakkaasti koskettava tapahtuma, vaimon avustaja sanoi.

"Se oli vain huitaisu"

50-vuotiaan sudanilaismiehen puolustus esitti, että pojan murhaytitys olisi ollut pelkkä törkeä pahoinpitely.

- Päämieheni myöntää huitaisseensa poikaa kohti puukolla käskien tätä olemaan hiljaa. Hänellä ei ollut tarkoitusta varsinaisesti lyödä tai viiltää poikaansa. Isku vain sattumalta osui kaulaan, puolustus esitti.

Lisäksi miehen avustaja toi esiin, että 50-vuotias yritti heti tekonsa jälkeen pysäyttää ohiajavia autoja saadakseen pojalleen apua.

Syyttäjän lukema tekotapa murhan yrityksessä on varsin raaka. Isä on viitlänyt pikkupoikansa kurkun lähes auki siten, että vain kurkkutorven takaseinä jäi ehjäksi. Myös pään kannattelijalihas vaurioitui. Veriteko aiheutti massiivisen verenvuoden ja vakavan hengenvaaran.

Pojan äiti vaatii 2 000 euroa henkisistä kärsimyksistä. Äiti ei vaadi 50-vuotiaalle miehelleen rangaistusta. Pojalle vaaditaan 7 500 euroa kivusta ja särystä, 7 500 henkisistä kärsimyksistä ja 7 500 pysyvästä kosmeettisesta haitasta.

Kosto vaimolle?

50-vuotiasta miestä syytetään myös laittomasta uhkauksesta ja törkeästä rattijuopumuksesta. Kaikki haastehakemuksessa mainitut teot ovat osa samaa tapahtumasarjaa, joka ajoittuu myöhäiseen lauantai-iltaan 3. tammikuuta.

Tragedia sai alkunsa perheen kotona Jyväskylän Myllyjärvellä.

Tuolloin olivat paikalla isän ja pikkupojan lisäksi äiti ja neljä alaikäistä tytärtä. Perheriita kulminoitui siihen, että isä lähti kotoaan autolla, mutta otti mukaansa nuorimman lapsensa, 3-vuotiaan pojan.

Myöhemmin mies pysäytti Muuramen Autotalon kohdalla autoilijan ja pyysi tätä soittamaan poliisille. Poliisin saavuttua selvisi, että pikkupoikaa oli puukotettu.

Vakavasti loukkaantunut lapsi kiidätettiin ambulanssilla Keski-Suomen keskussairaalaan.

Mies on tunnustanut veriteon poliisin kuulusteluissa. Teon motiivina on ilmeisesti ollut kosto vaimolle.

Lähde

Yle Uutiset 18.3.2009

2009-03-18T02:37:00.000-07:00

Bensavarkaita Sipoonlahdella

Bensavarkaat vaivaavat Sipoonlahden huoltamoa. Helmi-maaliskuun aikana useampi henkilö on jättänyt maksamatta huoltamolla tankkaamansa polttoaineen.

Muun muassa venäläisellä autolla dieseliä tankkaamassa käynyt mies on jättänyt maksamatta useita kertoja.

Kaikki tapahtumat ovat tallentuneet valvontakameralle.

Lähde

Yle Uutiset 17.3.2009

2009-03-17T02:34:00.000-07:00

Imatralla romaninaiset toivovat lisää kaupungin tukea romanivaatetukseen

Yli neljänkymmenen romanitaustaisen naisen allekirjoittamassa kirjeessä toivotaan toimeentulotukeen korotusta.

Romaninaiset toivovat 1300 euron vuosittaista lisää perinteisen vaatetuksen hankkimiseen. Tällä hetkellä Imatra maksaa joka toinen vuosi 350 euron tuen toimeentulotukiasiakkaana olevan romaninaisen vaatetukseen. Tuen määrä vaihtelee eri kunnissa.

Imatralaiset romaninaiset kokevat olevansa eriarvoisessa asemassa esimerkiksi jyväskyläläisiin romaneihin, sillä Jyväskylässä romanihameisiin myönnetään vuosittain 400 euroa. Imatralla maksetaan avustusta vain joka toinen vuosi 350 euroa.

Allekirjoittaneet vetoavat perustuslain 17 §:n 3 momenttiin, jonka mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Romaninaisen hame maksaa enemmän kuin muiden naisten normaali hamevaatetus. Sen käyttäminen on keskeistä romanikulttuurissa.

Asiaa käsitellään Imatran sosiaali- ja terveyslautakunnassa tänään. Imatran sosiaalijohtajan esityksen mukaan romanivaatetuksen tukea ei ole syytä muutaa.

Lähde

Ilta-Sanomat 16.3.2009

2009-03-16T02:33:00.000-07:00

Ulkomaalaisilla karvanpoisto mielessä Rovaniemellä

Kahdella ulkomaalaissyntyisellä miehellä oli herännyt jonkinlaisia parturointiajatuksia Rovaniemellä maanantaina iltapäivällä.

Kaksikko marssi Rovaniemen Prismaan ja anasti 600 euron edestä tavaraa. Sovituskopissa miehet pakkasivat reppuun kaksi partakonetta, kotiparturilaitteen, kaksi vyötä ja teippirullia.

He eivät kuitenkaan tienneet, että vartijat olivat kintereillä valvontakameroiden avulla. Vartijat nappasivat miehet, kun nämä olivat harpponeet parturointilaitteiden kera kassojen ohitse.

Lähde

Turun Sanomat 16.3.2009

2009-03-16T02:31:00.000-07:00

Hansalapset hengaavat korttelissa päivittäin, eikä yhteentörmäyksiltäkään vältytä

Perjantai-illalla seitsemän maissa Hansassa kuhisee levottomasti. Ylä- ja osin alakouluikäiset nuoret ovat kokoontuneet kauppakortteliin hengaamaan.

Vanhemmat konstaapelit Seppo Pönni ja Eero Kuisma ovat jalkautuneet nuorten pariin, kuten heillä on tänä keväänä ollut joka toisena viikonloppuna tapana tehdä.

Nuoret eivät kavahda poliisin läsnäoloa, päinvastoin, he oikein parveilevat esittämässä konstaapeleille kysymyksiä ja kommentteja. Miehet vastaavat kärsivällisesti ja kyselevät itsekin vastakysymyksiä.

Nuoret kertovat auliisti, että Hansassa on ollut levottomuuksia, tavallisina arki-iltoinakin. Suuri osa hengaajista on harmittomia ajantappajia, mutta joukkoon mahtuu yksittäisiä tapauksia, jotka pelottelevat toisia nuoria, näpistelevät, pummaavat rahaa ja pahimmassa tapauksessa turvautuvat nyrkkeihin.

- Kyllä täällä on usein ihan kunnon tappeluitakin. Osa nuorista on sellaisia, jotka käyvät täällä Varissuolta hakkaamassa toisia. Usein välikohtaukset jäävät pelkäksi suunsoitoksi, mutta välillä otetaan myös nyrkit käyttöön, kertoo 15-vuotias Otto Lilja, joka kertoo hengaavansa Hansassa joka päivä.

- Eivät niihin tappeluihin yleensä ulkopuoliset puutu. Tavallisesti kaverit menevät matseihin väliin, lisää 13-vuotias Jenno Lundenius.

- Ne ovat sellaisia ulkomaisia 15-vuotiaita nuoria, jotka uhkailevat, varastavat ja pummaavat kaikilta rahaa, sanoo myös 14-vuotias Jenny Ylänen, joka on menossa 13-vuotiaan kaverinsa Karoliina Hildenin kanssa elokuviin.

- Me inhoamme niitä, tytöt lisäävät.

Yksittäistapaukset pelottelevat muita

Seppo Pönni ja Eero Kuisma vahvistavat, että Hansassa pyörii muutama ulkomaalaistaustainen nuori, joka pitää muita pelon vallassa.

- Nämä ovat yksittäistapauksia, jotka keräävät ihailijoita osasta nuoria. Kun he tekevät tarpeeksi näpistyksiä ynnä muita rikoksia, poliisi pystyy puuttumaan nopeasti peliin. Nyt yksi pelonlietsoja on saatu poliisin sosiaalivirkailijan avulla huostaan otettavaksi pohjoiseen, Kuisma sanoo.

- Häirikkötapauksissa otetaan yhteyttä nuoren vanhempiin, mutta jos he eivät saa jälkikasvuaan aisoihin, joudutaan tekemään muita ratkaisuja. Tämän yhden nuoren tilalle on nyt kuitenkin nousemassa seuraava kovistelija, Pönni lisää.

Poliisit kertovat, että nuorten käyttäytyminen ja koko Hansassa hengaaminen ovat muuttuneet totaalisesti kahdenkymmenen vuoden aikana.

Vielä 1980-luvun lopulla nuoret kiersivät Hansakorttelin ulkopuolella, nyt valtaosa jää lähiöihin ja kotibileisiin, joissa käytetään alkoholia. Siksi poliisi ei pääse näiden nuorten lähelle ja puuttumaan heidän tekemisiinsä.

- Hansassa pyörivät lapset ja nuoret ovat iältään 11-18-vuotiaita. Nuoret ovat huomattavasti sosiaalisempia kuin ennen, he tulevat reippaasti juttelemaan ja puhuvat suoraan asioista ja ongelmista. Poliisi on saanut luoduksi nuoriin yleisesti ottaen hyvän suhteen, Kuisma toteaa.

Lähde

Ilta-Sanomat 15.3.2009

2009-03-15T02:28:00.000-07:00

Nainen ryösti vanhemman miehen - poliisi kaipaa silminnäkijöitä

Päijät-Hämeen poliisi kaipailee silminnäkijähavaintoja Lahdessa Marolankadulla lauantaina puoli kahden aikaan iltapäivällä tapahtuneesta ryöstöstä.

Noin 30-vuotias nainen oli kaupitellut sormuksia ja seurannut vanhempaa miestä tämän autolle. Kun mies oli kaivanut autonsa avaimia taskustaan, nainen oli napannut lompakon hänen taskustaan. Mies onnistui saamaan lompakkonsa takaisin, mutta sieltä ehdittiin viedä parisataa euroa.

Ryöstäjä on noin 160 cm pitkä, hoikka ja hänellä oli yllä vaalea polviin ulottunut neuletakki sekä päässä harmaa hattu. Nainen puhui suomea ulkomaalaisella aksentilla.

Mahdolliset havainnot voi ilmoittaa virka-aikana Lahden poliisille numeroon 071 8737 321.

Lähde

Iltalehti 13.3.2009

2009-03-13T02:29:00.000-07:00

Tavarankätkijät jäivät kiinni Vaalimaalla

Noin 23 000 euron arvosta varastettua tavaraa löytyi muun muassa autoihin rakennetuista kätköistä.

Viittä venäläistä ja viittä valkovenäläistä epäillään yrityksistä kuljettaa varastettua tavaraa Vaalimaan rajanylityspaikan kautta Venäjälle. Kaakkois-Suomen rajavartiosto tutkii parhaillaan neljää kätkemis- ja varkausrikosta, jotka ovat tapahtuneet tammi-maaliskuun aikana.

Maastalähtötarkastuksissa löydettyjen tavaroiden arvo on noin 23 000 euroa. Mukana on vaatteita, urheiluvälineitä ja kosmetiikkaa. Voroille ovat kelvanneet mm. jääkiekkovarusteet, ulkoiluasut ja hajuvedet.

Varastetut tavarat löytyivät autoihin rakennetuista kätköistä ja muun matkatavaran seasta. Tavarat on viety pääosin suomalaisista liikkeistä Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Ennen kiinnijääntiään varkaat ehtivät viedä tavaraa myös Ruotsin puolella sijaitsevista liikkeistä.

Lähde

Ilta-Sanomat 13.3.2009

2009-03-13T02:27:00.000-07:00

Romanialaiset jallittelivat poliisia pohjoisessa

Ruotsin kilvillä varustettu henkilöauto yritettiin tankata anastetulla pankkikortilla Ouluntullin huoltamolla myöhään keskiviikkoiltana. Kun pankkikortilla maksaminen ei onnistunut, seurue kaasutti pikaisesti paikalta. Bensalasku jäi maksamatta.

Poliisi havaitsi auton 8-tiellä Limingan kohdalla, mutta ei saanut kehoituksestaan huolimatta autoa pysähtymään. Päinvastoin, auto kaasutti villisti ja koitti karistaa sininutut kannoiltaan ajamalla huomattavaa ylinopeutta.

Raahesta hälytettiin poliisipartio karkureita vastaan. Kun pakenijat havaitsivat edessään poliisipartion, ponkaisi liikkuvasta autosta ulos kolme miestä pakosalle maastoon.

Poliisi tavoitti yhden kyytiläisen välittömästi. Poliisikoira löysi auton kuljettajan kotvasen kuluttua metsästä. Kolmas henkilö pääsi karkuun.

Viimeiset havainnot kadoksissa olevasta henkilöstä on Revonlahdelta12.3 aamuyöstä klo 04:10. Mies oli liikkunut polkupyörällä Oulun suuntaan.Kadonnut mies on pukeutunut tummiin housuihin, pipoon sekä toppatakkiin, jonka yläosa on valkoinen ja alaosa on tumma, poliisi ilmoittaa.

Tutkinnassa kävi ilmi, että auton kuljettaja on mitä ilmeisemmin Romanian kansalainen. Myös Revonlahdella kadoksiin jäänyt henkilö on ilmeisesti Romaniasta.

Romanialaiset liikkuivat Ruotsin Kiirunasta anastamallaan punaisella Volvo S60 mallisella autolla Suomeen Karesuvannosta. Miesten käyttämästä autosta löytyi ainakin Norjan Narvikista sekä Haukiputaalta ja Oulusta anastettua omaisuutta, Oulun poliisista kerrotaan.

Lähde

Ilta-Sanomat 12.3.2009

2009-03-12T02:25:00.000-07:00

Kaksi virolaista kiinni isossa kultamurrossa

Helsingin rikospoliisi on ottanut kiinni kaksi ulkomaalaista miestä epäiltyinä keskiviikkona Helsingissä tehtyyn isoon kulta- ja kellomurtoon.

Rikoskomisario Kari Martikainen myönsi Ilta-Sanomille, että kaksi virolaista miestä on kuulusteltavana.

- Saalista ei sen sijaan ole löytynyt. Meidän hallussamme on ainoastaan ne kadulle pudonneet arvoesineet, jotka lensivät maahan, kun yksi varkaista kaatui polkupyörällään.

Poliisi ei kerro, mistä päin virolaiset on saatu kiinni.

Tekninen tutkinta jatkuu rikospaikalla Lindroosin kultasepänliikkeessä Fredrikinkatu 32:ssa.

Murto havaittiin eilen noin kello 5 aamulla. Murtomiehet saivat saaliikseen kymmenien tuhansien eurojen arvosta koruja ja kelloja.

Yksi varkaista pakeni paikalta polkupyörällä. Poliisi tutkii, ehtiikö paennut toimittaa saalista eteenpäin mahdollisesti Viroon.

Lähde

Kaleva 11.3.2009

2009-03-11T02:24:00.000-07:00

Kukkia kaupitelleet veivät lastenvaunut Kajaanissa

Kukkia kadulla kaupitelleet ulkomaalaiset kukkakauppiaat anastivat kaupustelun lomassa tyhjinä olleet uudehkot lastenvaunut Kajaanissa Kauppakadulla keskiviikkona päivällä.

Varkaat veivät lastenvaunut keskustassa olevan tavaratalon edestä ja jättivät tilalle omat vanhat lastenvaununsa. He poistuivat paikalta kahdella pakettiautolla.

Poliisi sai varkaat kiinni Kajaanin keskustan tuntumasta ja palautti varastetut lastenvaunut oikealle omistajalleen.

Lähde

Pohjalainen 11.3.2009

2009-03-11T02:21:00.000-07:00

Intialaismiehelle vankeutta ihmissalakuljetuksesta

Intialainen mies on saanut Vantaan käräjäoikeudessa kolme vuotta vankeutta laittomien maahantulojen junailuista.

Nelikymppinen mies tuomittiin törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä ja törkeästä väärennyksestä. Lisäksi hänet määrättiin menettämään rikoshyötynä yli puoli miljoonaa euroa.

Intialainen ryhmä teki viime vuonna suomalaisen tuotantoyhtiön kanssa sopimuksen elokuvan teosta Suomessa. Ryhmä järjesti kuvausten varjolla Suomeen ihmisiä, joilla ei ollut maahantuloon vaadittavia viisumeita. Heillä ei ollut myöskään mitään tietoa elokuvasta.

Käräjäoikeuden mielestä kyse oli järjestäytyneen rikollisorganisaation matkatoimistotoiminnasta suurta korvausta vastaan.

Tuomittu mies on jo ilmoittanut olevansa tyytymätön päätökseen.

Lähde

Vartti 10.3.2009

2009-03-10T02:19:00.000-07:00

Poliisi etsii yhä kioskiryöstön yrittäjää

Herttoniemen R-kioski Helsingissä yritettiin ryöstää tiistaina noin kello 13.10. Tekijää ei ole vielä tavoitettu, ja Helsingin poliisi julkisti keskiviikkona valvontakameran kuvan saadakseen vihjeitä.

Poliisi pyytää liikkeessä ryöstön yrityksen aikaan ollutta, mutta ennen poliisin tuloa poistunutta naisasiakasta ottamaan yhteyttä.

Ryöstöä yritti alle 20-vuotias, noin 180 sentin pituinen ja hoikka tummaihoinen mies, joka oli pukeutunut beigeen, hupulliseen takkiin. Takissa oli epäsäännöllisiä mustia pieniä ruutuja.

Takin alla ryöstöyrityksestä epäillyllä oli valkoinen huppari. Jalassaan miehellä oli tummat housut. Päässään hänellä oli vaaleanruskea neulepipo.

Astuessaan sisään Hiihtomäentie 36:ssa sijaitsevaan kioskiin nuorimies ilmoitti, että kyseessä on ryöstö. Kädessään hänellä oli teräase.

Ryöstäjä siirtyi tiskin taakse, jolloin naismyyjä yritti paeta. Ryöstäjä ei päästänyt myyjää, vaan kaatoi hänet lattialle ja löi häntä niskan seutuville. Poliisin mukaan myyjä ei saanut vammoja.

Kioskissa oli sisällä tapahtumahetkellä mies- ja naisasiakas, joista toinen huusi ryöstäjälle poliisin olevan tulossa.

- Ilmeisesti suomea ymmärtänyt mies lähti silloin livohkaan, tutkinnanjohtaja Mauri Salomaa Helsingin poliisista kertoo.

Poliisi seurasi lumisessa maastossa miehen jalanjälkiä Hiihtäjäntielle asti, mutta tekijää ei saatu kiinni. Hän on saattanut jatkaa pakoa Herttoniemen metroasemalle.

Beigen takkinsa mies pudotti pakomatkan aikana läheiseen metsään.

Poliisi kaipaa tietoja kaikista mahdollisista silminnäkijähavainnoista virka-aikaan numeroon 09-189 5464 ja virka-ajan ulkopuolella numeroon 09-189 4002.

Jos ryöstön yrityksessä käytettiin teräasetta tai muuta hengenvaaralliseksi luokiteltavaa esinettä, rikosnimikkeenä tapauksen tutkinnassa käytetään törkeää ryöstön yritystä.

Lähde

Helsingin Sanomat 10.3.2009

2009-03-10T02:18:00.000-07:00

Suomalaisesta rahtilaivasta löytyi jälleen salamatkustajia

Suomalaisesta rahtilaivasta löytyi jälleen salamatkustajia. Kolme salaa laivaan tullutta miestä löydettiin tarkastuksessa Espanjassa viime torstaina, kun m/s Misida oli lähdössä Santaderista kohti Suomea.

M/s Misidan omistavan ahvenanmaalaisen varustamon Godby Shippingin mukaan miehet olivat piiloutuneet pelastusveneeseen.

Saman varustamon laivalta löytyi salamatkustajia jo tammikuun lopussa. Silloin m/s Misanalta löytyi kaksi pohjoisafrikkalaista miestä matkalla Espanjasta Suomeen. Kotkaan päästyään molemmat hakivat turvapaikkaa.

Godby Shippingin toimitusjohtajan Dan Mikkolan mukaan varustamo on liikennöinyt reittiä Kotka–Rauma–Ferrol–Santander jo yhdeksän vuoden ajan.

"Näyttää siltä, että tästä on tullut taas suurempi ongelma. Syytä siihen ei tiedetä."

Lähde

MTV3.fi 5.3.2009

2009-03-05T02:16:00.000-08:00

Suomesta viedään tyttöjä Afrikkaan ympärileikattaviksi?

Suomessa on yli 3 000 maahanmuuttajataustaista tyttöä, joita saattaa uhata ympärileikkaus. Niin poliisi kuin kansalaisjärjestötkin ovat saaneet tietoja, että tyttöjä viedään esimerkiksi Afrikkaan ympärileikattavaksi.

Suomesta yhtään tapausta ei kuitenkaan vielä ole tullut ilmi. Toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa, Suomessa ei myöskään ole virallista toimintasuunnitelmaa ympärileikkauksien torjumiseksi.

Meillä ympärileikkauksiin ovat kiinnittäneet huomiota lähinnä kansalaisjärjestöt.

Alkuvuodesta Tanskassa eritrealaisalkuperää oleva nainen vangittiin, koska oli vienyt tyttärensä Sudaniin ympärileikattavaksi. Kyseessä oli ennakkotapaus.

Suomessa poliisi on saanut vihjeitä tapauksista ja uskoo, että on vain ajan kysymys kun ensimmäinen tulee ilmi.

Lähde

Yle Uutiset 5.3.2009

2009-03-05T02:15:00.000-08:00

Yllättävä huumelöytö Espoossa

Poliisi on takavarikoinut 13 kiloa khat-huumetta maaliskuun alussa Espoossa. Helmikuun lopulla Länsi-Uudenmaan poliisilaitos takavarikoi kaksi kiloa hasista.

Englannista pahvipaketissa tullut khat-huume päätyi asiaan liittymättömän espoolaisen yrityksen tiloihin.

Yritys otti yhteyttä Länsi-Uudenmaan poliisilaitokseen huumepaketin löydyttyä.

Khat on Somaliassa yleinen pureskeltava huume.

Helmikuun lopulla Länsi-Uudenmaalla takavarikoitiin myös kaksi kiloa hasista.

Huumeet paljastuivat poliisille, kun se pysäytti vankilasta vapautuneen miehen liikennerikkomuksen vuoksi.

Miehen autosta löytyi hasislevyn pala ja kotietsinnässä myöhemmin kaksi kilon painoista hasislevyä. Mies oli päässyt vankilasta vapaaksi 9 päivää aikaisemmin.

Asiaa tutkitaan törkeänä huumausainerikoksena.

Lähde

Karjalainen 3.3.2009

2009-03-03T02:14:00.000-08:00

Turvapaikanhakijalle valehtelusta sakot Joensuussa
Mies antoi vääriä tietoja poliisille.

Turvapaikanhakua koskeneessa poliisikuulustelussa vääriä tietoja antanut 22-vuotias afrikkalaismies tuomittiin Joensuun käräjäoikeudessa perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä 50 päiväsakkoon.

Lähde

Turun Sanomat 1.3.2009

2009-03-01T02:13:00.000-08:00

Naisjärjestöissä epäillään kunniamurhia tapahtuneen täälläkin
Kunniaväkivallan uhka koskee Suomessa tuhansia naisia

Tuhannet tytöt ja naiset Suomessa elävät kunniaväkivallan uhan alla. Näin arvioi Turun Naiskeskuksen toiminnanjohtaja Raija Ala-Lipasti, joka on ollut piilottamassa pariakymmentä kunniaväkivallan uhria hurjistuneilta suvun jäseniltä.

Kunniaväkivalta on perheen tai suvun piirissä tapahtuvaa, kunnianormien puolustamiseen liittyvää väkivaltaa. Turussa sitä esiintyy etenkin Irakista, Iranista, Afganistanista, kurdialueilta, Pohjois-Afrikasta ja Somaliasta tulleiden maahanmuuttajien keskuudessa.

Kyse on kulttuureista, joissa nainen on alistettu eikä lähisuhdeväkivalta ole rikos. Kunnia-ajattelu kiertyy Ala-Lipastin mukaan seksin ympärille. Väkivaltakierteen voi käynnistää pakkoavioliitosta kieltäytyminen, suhde väärää uskoa tai kansalaisuutta edustavaan, avioeroaikeet, seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuminen, sopimattomaksi katsottu käytös tai joskus perätönkin huhu sellaisesta. Poikiakin vainotaan, etenkin homoseksuaalisuuden takia.

Ala-Lipastin mukaan suurimman ja kasvavan avunhakijoiden joukon Turussa muodostavat nuoret tytöt. Toinen ryhmä on avioeroa haluavat musliminaiset. Ala-Lipasti on lisäksi auttanut lähtömaassa ilmenneen kunniaväkivallan uhan takia Suomesta turvapaikkaa hakeneita.

Tabu-luonteen takia ilmiön laajuudesta Suomessa ei ole tarkkaa kuvaa. Ruotsissa yli 1 500 nuoren arvioitiin vuonna 2003 joutuneen kunniaan liittyvän väkivallan kohteeksi.

Poliisin tietojen mukaan Suomessa ei ole tehty kunniamurhia, mutta Ala-Lipasti epäilee vahvasti totuuden olevan toinen. Hän on lisäksi tavannut Turussa tyttöjä, jotka ovat perheen halveksunnan vuoksi yrittäneet itsemurhaa.

Lähde

Helsingin Sanomat 27.2.2009

2009-02-27T02:10:00.000-08:00

Tökeröitä väärennettyjä seteleitä liikkeellä Turussa

Varsinais-Suomen poliisi on pidättänyt 20-vuotiaan miehen, jota epäillään rahan väärentämisestä. Ulkomaalaistaustainen mies tavoitettiin keskiviikkoiltana turkulaisesta ravintolasta, jossa hän yritti käyttää väärennettyjä 50 euron seteleitä. Hänen hallustaan löytyi useita väärennöksiä.

Poliisi pitää ilmeisenä, että miehellä on rikoskumppaneita, joiden hallussa on lisää väärää rahaa. Ilmeisesti setelit on tehty Suomessa.

Poliisi luonnehtii väärennöksiä tökeröiksi. Niistä puuttuu vesileima ja niihin käytetty paperi on erilaista kuin aito setelipaperi. Lisäksi setelit on leikattu huolimattomasti, joten niiden koko poikkeaa aidoista.

Väärennökset saattavat kuitenkin mennä läpi ruuhka-aikoina erityisesti ravintoloissa ja kauppojen kassoilla, poliisi varoittaa.

Poliisi kehottaa väärennöksiä havainneita ottamaan yhteyttä numeroon 071 874 6805.

Lähde

Ilta-Sanomat 26.2.2009

2009-02-26T02:08:00.000-08:00

Sekaannuksen syy: Turmakoneessa matkustaja väärillä suomalaispapereilla

Amsterdamin lentoturman tutkinta kosketti torstaina Suomea. Koneessa oli matkustaja, jolla oli suomalainen matkustusasiakirja. Asiakirjan oikea haltija oli kuitenkin Suomessa.

Ulkoministeriöstä kerrottiin illalla STT:lle, että matkustusasiakirjan omistaja oli tavoitettu Suomesta. Hollannin ja Suomen poliisit selvittävät nyt, kuka koneessa oli ja miten matkustusasiakirja oli joutunut vääriin käsiin.

Torstaina ei ollut selvää, oliko kyseessä passi vai jokin muu asiakirja.

-Tämän asian lopullinen selvittäminen on nyt Suomen ja Hollannin poliisin vastuulla. He selvittävät, mistä tässä oikein on kyse, selvitti ulkoasiainsihteeri Virpi Kankare.

Uutistoimisto AFP kertoi päivällä hollantilaisiin lähteisiin vedoten, että turmasta olisi selvinnyt yksi suomalaismatkustaja.

Turman onnettomuustutkinta jatkui niinikään torstaina. Koneen lentotiedot nauhoittaneet niin sanotut mustat laatikot lähetettiin Ranskaan tutkittaviksi.

Keskiviikkona sattuneessa onnettomuudessa kuoli yhdeksän ihmistä ja loukkaantui vakavasti noin 30. Kuolleista viisi oli Turkin ja neljä Yhdysvaltain kansalaisia.

Sairaalassa oli yhä torstaina yli 60 loukkaantunutta. Turkish Airlines -yhtiön kone oli matkalla Istanbulista Amsterdamiin, kun se syöksyi kesken laskeutumisen lähelle Schipholin lentokenttää.

Yhtiö kertoi torstaina, että onnettomuuskoneeseen tehtiin korjauksia vain kaksi päivää ennen turmaa. Kone otettiin käytöstä maanantaina sen jälkeen, kun sen lentäjä oli kertonut päähälyttimessä ilmenneestä viasta koneen ollessa Madridissa. Vika korjattiin ja kone otettiin takaisin käyttöön vielä samana päivänä.

Lähde

Kaleva 24.2.2009

2009-02-24T02:05:00.000-08:00

Virheellisillä perhetiedoilla haettiin yli 55 000 euron tuet

Virheellisillä perhetiedoilla oleskeluluvan Suomesta saanut nainen ei syyllistynyt rikokseen, kun hän myöhemmin haki samoilla tiedoilla sosiaalietuuksia. Korkein oikeus (KKO) otti tiistaina kantaa tapaukseen, jossa naista syytettiin törkeistä petoksista.

Jutussa oli kyse naisesta, joka oli saanut Suomesta turvapaikan itselleen ja lapselleen sillä perusteella, että hänen aviomiehellään oli pysyvä oleskelulupa Suomessa ja lapsi oli miehen. Myöhemmin pariskunta kuitenkin ilmoitti, että lapsi ei ollut ilmoitetun miehen eikä heidän avioliittonsa ollut todellinen. Nainen sai virheellisten tietojen antamisesta sakot rekisterimerkintärikoksesta.

Ennen totuuden paljastamista kaksikko oli hakenut virheellisillä perhetiedoilla runsaan kahden vuoden aikana yhteensä noin 55 000 euroa sosiaalietuuksia. Tämä sisälsi lapsilisää, äitiys- ja vanhempainrahaa sekä kotihoidontukea ja toimeentulotukea Helsingin kaupungilta ja Kansaneläkelaitokselta (Kela).

Helsingin käräjäoikeudessa naista syytettiin kahdesta törkeästä petoksesta. Käräjäoikeus tuomitsi hänet seitsemäksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen ja yhdessä miehen kanssa maksamaan saadun summan vahingonkorvauksina kaupungille ja Kelalle.

Käräjäoikeus katsoi, ettei naisella olisi ollut oikeutta saamiinsa etuuksiin. Helsingin hovioikeus piti tuomion ennallaan.

Koituneesta vahingosta ei näyttöä

Korkein oikeus kumosi antamallaan ennakkopäätöksellä naisen tuomion ja kaksikon korvausvelvollisuuden. KKO:n mukaan nainen ei ollut saanut etuuksia antamiensa virheellisten tietojen vuoksi, sillä oikea tieto avioliitosta tai lasten isyydestä ei ollut edellytys tuen myöntämiselle. Korkeimman oikeuden mukaan naisella olisi joka tapauksessa ollut oikeus lakien mukaisiin etuuksiin.

Korkein oikeus ei myöskään löytänyt näyttöä siitä, että virheellisiä perhetietoja antamalla olisi pyritty saamaan suurempia etuuksia kuin mihin muutoin olisi ollut oikeus. Lisäksi jutussa jäi KKO:n mukaan näyttämättä toteen, että kaupungille tai Kelalle olisi koitunut virheellisistä tiedoista vahinkoa.

Korkeimman oikeuden ratkaisu syntyi äänestämällä. Yksi viidestä asian ratkaisseesta oikeusneuvoksesta olisi jättänyt rangaistuksen ja vahingonkorvausvelvollisuuden ennalleen.

Lähde

Helsingin Sanomat 24.2.2009

2009-02-24T02:01:00.000-08:00

Puolet asukkaista kokee Helsingin turvallisuuden heikentyneen

Noin puolet helsinkiläisistä on sitä mieltä, että kaupungin turvallisuustilanne on huonontunut viimeisimpien kolmen vuoden aikana.

Helsingin kaupunki kartoitti kaupunkilaisten ja matkailijoiden turvallisuudentunnetta kyselyllä, jonka tulokset julkistetaan tänään tiistaina. Viimeksi asiaa on selvitetty perusteellisesti vuonna 2006.

Vastaukset esimerkiksi julkisten liikennevälineiden turvallisuudesta olivat melko samansuuntaisia kuin 2006. Sen sijaan uutta oli kaupunkilaisten mielipide maahanmuuttajien vaikutuksesta Helsingin turvallisuuteen.

Turvallisuustilanteen huonontuneeksi kokeneista vastaajista 70 prosenttia nimesi maahanmuuttajat syyksi heikentyneeseen tilanteeseen, vaikka sellaista vastausvaihtoehtoa ei annettu kyselylomakkeessa.

Vastaajat olivat huolissaan maahanmuuttajien kasvaneesta määrästä. Maahanmuuttajiin yhdistettiin usein myös rikollisuus ja häiriökäyttäytyminen.

Helsingin kaupungin turvallisuus- ja valmiusosaston projektipäällikkö Johanna Seppälä kertoo tulosten yllättäneen kyselytyöryhmän.

Seppälä arvelee, että viime aikojen näkyvä uutisointi maahanmuuttajiin liittyvissä asioissa saattaisi osaltaan selittää tuloksia.

"Oli syy mikä tahansa, tämä on nyt niin vahva signaali kaupunkilaisten mielipiteestä, että asian eteen tullaan tekemään paljon töitä", Seppälä sanoo.

"Jos mahdollisiin ongelmakohtiin ei puututa nyt, tilanne saattaa olla muutaman vuoden päästä erittäin paha."

Seppälän mielestä olisi erittäin tärkeää välttää alueiden eriarvoistumista.

"Emmehän halua Helsinkiin ongelmalähiöitä, joihin kukaan ei uskalla mennä."

Kaupunkilaisten keskeisiksi huolenaiheiksi nousivat maahanmuuttajien lisäksi syrjäytyminen, välinpitämättömyys, yhteisöllisyyden puute, katuväkivalta ja sen uhka, joukkoliikenteen turvallisuus ja liikenneturvallisuus.

Kyselyyn vastasi 765 helsinkiläistä tai vierailijaa. Tarkoituksena oli saada selville, mihin kaupunkilaiset haluaisivat kiinnitettävän huomiota, kun laaditaan Helsingin uutta turvallisuusohjelmaa.

Lähde

Iltalehti 23.2.2009

2009-02-23T02:03:00.000-08:00

Hovioikeus kovensi liettulaismiehen mukiloineiden ryöstäjien tuomioita

Vaasan hovioikeus kovensi Uudenkaarlepyyn Juthbackan ryöstäjien vankeustuomioita.

Miehet ryöstivät ja pahoinpitelivät liettualaisen liikemiehen hotellihuoneessa viime vuoden tammikuussa. Uhri sai vakavia vammoja.

Liettualainen nahkakauppias houkuteltiin Suomeen lupauksilla hyvistä kaupoista. Mies matkusti Uuteenkaarlepyyhyn, jossa tapaaminen oli sovittu hotelliin. Hotellihuoneessa naamiomiehet kävivät liettualaisen kimppuun ja pahoinpitelivät tätä mm. veitsellä ja rikkinäisellä pullolla. Ryöstäjät veivät mieheltä rahaa 70 000 euroa.

Mustasaaren käräjäoikeus tuomitsi miehet viime kesäkuussa vankeuteen törkeästä ryöstöstä. Vaasan hovioikeus kovensi miesten vankeustuomioita kahdeksalla kuukaudella. Karl Yngve Österback ja Nahro Rasul Ismael tuomittin molemmat neljäksi vuodeksi vankeuteen. Zozk Rasul Ismael sai kolmen ja puolen vuoden vankeustuomion.

Poliisi sai Zozk Rasul Ismaelin kiinni pian ryöstön jälkeen. Hänen velimiehensä tavoitettiin keväällä tämän asuinmaasta Ruotsista, ja Österback löytyi Virosta.

Lähde

Aamulehti 23.2.2009

2009-02-23T02:00:00.000-08:00

Ole tarkkana: Petollisia rahanvaihtajia Pirkanmaalla!

Pirkanmaalla on liikkeellä petollisia rahanvaihtajia, jotka pyytävät kassamyyjää vaihtamaan nipun 5 tai 10 euron seteleitä isommiksi tai 50, 100 tai 200 euron setelin pienemmäksi. Kun myyjä on laskenut rahat, tekijä pyytää nipun vielä itselleen tarkistuslaskemista varten. Siinä vaiheessa rahanvaihtaja jättää vaivihkaa itselleen muutaman setelin ja palauttaa sitten vajaan nipun kassamyyjälle.

Rahanvaihtajat ovat olleet pääsääntöisesti ulkomaalaisia. He ovat voineet pyytää myös yksityishenkilöitä vaihtamaan rahaa parkki- tai puhelinrahaksi.

Poliisille on tehty useita rikosilmoituksia rahanvaihtajista. Samalla toimintatavalla on toimittu myös Porissa. Kyseessä voivat olla samat tekijät.

Poliisi kehottaa olemaan rahanvaihtotilanteissa erityisen tarkkana. Rahanvaihtajan voi tarvittaessa ohjata lähimpään pankkiin.

Lähde

Ilta-Sanomat 23.2.2009

2009-02-23T01:58:00.000-08:00

Mellakka kotibileissä - kaksi poliisiautoa murjottiin

Meteliä rauhoittamaan tulleet poliisit kokivat ankaraa vastarintaa Vantaalla viikonloppuna. Toisen poliisiauton päälle heitettiin polkupyörä ja toista potkittiin, kertoo komisario Juha Juurinen.

Rähinät alkoivat lauantaina klo 3.45 eräässä yksityisasunnossa Pakkalassa, lähellä Jumbon kauppakeskusta.

Kaikkiaan kymmenkunta nuorta vastusti poliiseja. Heistä otettiin kiinni kahdeksan.

Ulkomaalaisperäisiä nuoria epäillään virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta ja vahingonteosta.

Paikalla tarvittiin useita poliisipartioita, toteaa Juurinen.

Samat nuoret tappelivat viranomaisia vastaa noin kuukausi sitten Hiekkaharjussa. Monilla alkaa jo olla paljon rikkomuksia tilillään, toteaa komisario Juurinen.

Lähde

Yle Uutiset 22.2.2009

2009-02-22T01:56:00.000-08:00

Nuorisojoukko ryösti miehen Oulussa

Oulun Ainolanpuistossa ryöstettiin sunnuntainvastaisena yönä 27-vuotias mies.

Miehen kimppuun hyökkäsi takaapäin neljän nuoren joukko, joista yksi tarttui uhria rinnuksista kiinni, ja toinen vaati ilmeisesti veitsi kurkulla tämän lompakkoa.

Lompakon saatuaan yksi nuorista mukiloi uhrin kasvot nyrkillä ruhjeille.

Poliisi etsi ryöstäjiä yöllä tuloksetta. Tekijät olivat arviolta 20-vuotiaita, noin 180 senttiä pitkiä tummaihoisia miehiä.

Lähde

Helsingin Sanomat 20.2.2009 (4.)

2009-02-20T01:53:00.000-08:00

Oikeus tuomitsi liettualaisille murtovarkaille vankeutta

Hyvinkään käräjäoikeus tuomitsi perjantaina liettualaiset Aurimas Batutiksen, 23, ja Giedrius Batutiksen, 25, kahdeksi vuodeksi ja seitsemäksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen lukuisista murtovarkauksista

Kaksikko syyllistyi seitsemään törkeään varkauteen 2007–2008. He varastivat kameroita, matkapuhelimia, kannettavia tietokoneita ja muita tavaroita Markantalon ja Carlsonin liikkeistä Varkaudessa, Kuopiossa, Joensuussa, Hämeenlinnassa, Porvoossa ja Hyvinkäällä.

Veljekset tulivat Suomeen pelkästään varastamisen takia. Kullakin matkalla he tekivät yhden murron.

Rikosten motiiviksi he kertoivat työttömyytensä, perheongelmansa ja rahapulansa.

Kunkin murtokeikan saaliin arvo vaihteli 16 470 eurosta 27 155 euroon. He veivät tavaraa yhteensä runsaan 150 000 euron arvosta.

Veljekset kertoivat myyneensä tavarat eteenpäin ja ansainneensa noin 30 000 euroa. Rahat he kertoivat käyttäneensä muun muassa ruokaan, autoon ja vaatteisiin.

Tuomitut ovat kotoisin samalta Panavežysin alueelta, josta on runsaan vuoden aikana tullut monia muitakin nuoria miehiä murtokeikoille Suomeen. Hyvinkään käräjäoikeudessa käsitelty rikoskokonaisuus on yksi suurimmista, joka on edennyt oikeuteen Suomessa.

Lähde

Helsingin Sanomat 20.2.2009 (2.)

2009-02-20T01:46:00.000-08:00

Suomi ei luovuta kansanmurhasta epäiltyä Ruandaan

Suomi ei luovuta kansanmurhasta epäiltyä miestä Ruandaan. Oikeusministeriö perustaa päätöksensä muun muassa YK:n Ruanda-tuomioistuimen kantaan, jonka mukaan Ruandassa ei välttämättä saa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä.

Miestä epäillään osallisuudesta joukkotuhontaan Ruandan kansanmurhan aikana vuonna 1994. Hän on ollut rikosepäilyjen vuoksi vangittuna Suomessa toissa vuoden huhtikuusta, ja epäilyt ovat parhaillaan syyteharkinnassa.

Muun muassa Saksa ja Ranska ovat torjuneet epäiltyjen luovuttamisen Ruandaan samoin perustein kuin Suomi.

Ruanda-tuomioistuin kielsi viime vuonna siellä vireillä olleiden syyteasioiden siirtämisen Ruandan omien tuomioistuimien käsiteltäväksi, koska se katsoi, että oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä ei voida taata. Kansainvälisen tuomioistuimen työn on tarkoitus päättyä ensi vuoden aikana.

Jos syyte miestä vastaan nostetaan, oikeudenkäynti käydään Suomessa. Mies on kiistänyt syyllistyneensä rikoksiin.

Suomi sai miestä koskevan luovutuspyynnön Ruandalta vuosi sitten keväällä.

Lähde

Helsingin Sanomat 20.2.2009

2009-02-20T01:42:00.000-08:00

Turvapaikkahakemusten käsittelyaika uhkaa venyä yli vuoteen

Turvapaikkahakemusten käsittelyajat uhkaavat venyä jopa yli vuoden pituisiksi, varoittaa Maahanmuuttovirasto. Käsittelyaikoja pitkittää viime syksystä alkaen noussut hakijamäärä. Maahanmuuttovirasto arvioi, että turvapaikanhakijoita tulee tänä vuonna noin 6 000, kun viime vuonna hakijoita oli pari tuhatta vähemmän.

Hallituksen elvytyspaketissa on rahat noin kymmenen työntekijän palkkaamiseksi. Viraston turvapaikkayksikön johtajan Esko Revon mukaan nykyisillä hakijamäärillä työntekijöitä tarvittaisiin kuitenkin noin 30 enemmän, jotta käsittelyajat eivät venyisi.

Viime vuonna viraston käsittelyaika oli normaaleissa turvapaikkahakemuksissa puolisen vuotta. Repo pitää tätä eurooppalaisestikin mitattuna kohtuullisena. Turvapaikkapäätöksiä saavat nyt viime kesänä Suomeen tulleet hakijat.

Lähde

Yle Uutiset 20.2.2009

2009-02-20T01:40:00.000-08:00

Pakolaiskeskus työllistää poliiseja

Hämeenlinnan poliisi haluaa neljä uutta poliisivirkaa Lammille tulevan pakolaiskeskuksen vuoksi.

Pakolaiskeskus aiheuttaa poliisille paljon lisää työtä. Poliisi muun muassa haastattelee jokaisen keskukseen tulevan pakolaisen.

Poliisipäälikkö Jarmo Holma pitää uusia poliisivirkoja välttämättöminä. Pakolaiskeskuksen vuoksi Lammilla säilyy myös oma poliisiasema.

Poliisi varautuu paitsi pakolaisten haastatteluihin myös sen tuomiin mahdollisiin muihin ongelmiin.

- Siinä saattaa tulla kulttuurien välisiä ristiriitoja, mutta hän toivoisi, että lammilaiset pyrkisivät ymmärtämään tilanteen ja ottamaan turvapaikanhakijat suvaitsevasti vastaan, sanoo Jarmo Holma.

Lähde

Etelä-Suomen Sanomat 19.2.2009

2009-02-19T01:39:00.000-08:00

Kiukustunut ravintola-asiakas rikkoi kalusteita Lahdessa

Nuorehko mies rikkoi ravintolan pihakalusteita Lahdessa torstain vastaisena yönä. Mies alkoi riehua, koska hänelle ei tarjoiltu ravintolassa alkoholia.
Ulkomaalaistaustainen vuonna 1981 syntynyt mies tuotiin poliisilaitokselle selviämään.

Lähde

Iltalehti 19.2.2009

2009-02-19T01:38:00.000-08:00

Pariskunta varastelee vanhusten lompakoita

Poliisin tietoon on tullut kymmenkunta lompakkovarkautta lähiviikkojen aikana.
Keski-Uudenmaan ja Hämeenlinnan seuduilla liikkuu vanhuksilta lompakoita varastava pariskunta.

Poliisin mukaan nuorehko ja ulkomaalaisen oloinen pariskunta pysäyttelee vanhuksia, levittelee karttaa ja poistuu paikalta pikaisesti. Samassa he vievät uhreiltaan lompakot.

Kaikki tapaukset ovat sattuneet keskellä päivää yleisellä paikalla.

Keski-Uudenmaan poliisi pyytää kaikkia vastaavien varkauksien kohteeksi joutuneita tekemään asiasta välittömästi rikosilmoituksen. Lisäksi poliisi pyytää muiden ihmisten auttavan samanlaisiin tilanteisiin joutuvia vanhuksia ja ilmoittamaan epäilyttävistä havainnoista poliisille.

Lähde

Turun Sanomat 18.2.2009 (3.)

2009-02-18T01:52:00.000-08:00

Viime vuonna tulleet somalialaiset hakevat oleskelulupaa 4 000 perheenjäsenelle

Maahanmuuttoviraston arvion mukaan viime vuonna turvapaikanhakijoina Suomeen tulleet somalialaiset hakevat 3 000 - 4 000 perheenjäsenelleen oleskelulupaa Suomesta perheiden yhdistämisen perusteella.

Suomesta haki turvapaikkaa viime vuonna 1 181 somalialaista, toiseksi eniten 1 255 irakilaisen turvapaikanhakijan jälkeen.

Perheen yhdistämistä voivat heistä hakea ne, jotka saavat itselleen oleskeluluvan. Suojeluperusteella oleskeluluvan saaneiden henkilöiden hakemusten käsittelyaika oli viime vuonna hieman vajaat puoli vuotta. Käsittelyajat tulevat todennäköisesti pitenemään moninkertaistuneen turvapaikanhakijoiden kokonaismäärän vuoksi, joten viimevuotisten hakijoiden perheenyhdistämiset tulevat lisäämään maahanmuuttoa vasta jonkin ajan päästä.

Viime vuonna itselleen oleskeluluvan sai 148 somalialaista henkilöä, irakilaisista 182 henkilöä.

- On selvää, että jos tulee paljon turvapaikanhakijoita, perhesidehakemukset lisääntyvät. Somalialaisille on tyypillistä, että hakemus perheen yhdistämisestä tehdään, ylitarkastaja Leena Turku Maahanmuuttovirastosta kertoo.

- Perheiden yhdistämisessä ei ole kiintiöitä, vaan jokainen, joka on saanut jatkuvan oleskeluluvan, on oikeutettu hakemaan yhdistämistä, hän huomauttaa.

Arviolta yli 90 prosenttia somalialaisista turvapaikanhakijoista tekee perhesidehakemuksen oleskeluluvan saatuaan. Usealla Suomeen tulevalla on jo perhe kotimaassa, tai täällä aikuistuvat nuoret menevät naimisiin kotimaassa olevan henkilön kanssa,

Pääsääntöisesti oleskelulupa Suomeen perhesiteen perusteella myönnetään, jos edellytykset täyttyvät.

- Jos edellytykset täyttyvät entistä useampien kohdalla, on tietysti mahdollista, että määrät kasvavat räjähdysmäisesti, Turku toteaa ykskantaan. Hän ei kuitenkaan innostu arvioimaan perheiden yhdistämisen myötä jättiläismäisestä maahanmuuttovirrasta maalaillun ”kauhukuvan” todennäköisyyttä.

Maahanmuuttoviraston arvion mukaan somalialaiset hakevat perheen yhdistämistä keskimäärin neljälle henkilölle. Somalialaisperheiden tavanomainen koko on turvapaikkaa hakevista kansallisuuksista suurimmasta päästä.

Etiopiaan haastattelumatkoja

Kasvanut somalialaisten turvapaikanhakijoiden määrä on vaatinut erityisjärjestelyjä perhesiteiden selvityksen suhteen. Yleensä Suomen edustustot ulkomailla hoitavat tarvittavan tiedonkeruun, mutta somalialaisten korkean luku- ja kirjoitustaidottomuuden vuoksi suuri osa tarvittavista tiedoista joudutaan hankkimaan kirjallisten selvitysten sijaan suullisilla haastatteluilla.

Suomesta onkin jouduttu tekemään ”ruuhkanpurkumatkoja” eli perheenyhdistämistä odottavien haastattelumatkoja. Turku itse on tehnyt seitsemän perhesiteitä selvittävää haastattelumatkaa Etiopian Addis Abebaan vuoden 2005 jälkeen. Suomessa on kaupungissa suurlähetystö.

Lähde

Turun Sanomat 18.2.2009 (2.)

2009-02-18T01:50:00.000-08:00

Ulkomaisen työvoiman vapaampi pääsy Suomeen lykkääntyy

EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden oleskelulupien saantia oltiin helpottamassa vielä vähän aikaa sitten kovalla tohinalla. Tarkoitus oli poistaa työluvan edellytyksenä ollut TE-keskuksen harkinta työvoiman tarpeesta. Nyt ääni kellossa on muuttunut ja talouden heikentyminen on hidastanut uudistusta.

Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ministerityöryhmä käsitteli asiaa joulukuussa ja päätyi säilyttämään työvoiman saatavuusharkinnan poistamisen esityksessä.

Työttömyyden lisääntyessä lakiesitys herättäisi eduskunnassa melkoisen kalabaliikin, minkä vuoksi virkamiehet laitettiin etsimään keinoja, joilla vastaanotto saataisiin suopeammaksi.

Asiaa on valmisteltu työryhmässä, jossa myös työmarkkinakeskusjärjestöt olivat aluksi hyväksymässä saatavuusharkinnan poistamisen. Työryhmän viimeinen kokous oli kaksi viikkoa sitten.

- Jätin pöytäkirjamerkinnän, jossa vaadin tarveharkinnan poiston ja työlupamenettelyn nopeuttamisen toimeenpanon lykkäämistä parilla vuodella, työryhmässä mukana ollut STTK:n talouspoliittinen asiantuntija Ralf Sund toteaa.

Myös muut työntekijäkeskusjärjestöt ovat kallistuneet samoille linjoille.

Sund kertoo perustelleensa toimeenpanon lykkäämistä taloustaantumalla ja sillä, ettei työsuhteiden ennakko- tai jälkivalvonta ole kunnossa.

- Kansantalous ei nyt vaarannu, vaikka jonkin verran ulkomaalaista työvoimaa jää palkkaamatta, hän toteaa.

Lähde

Turun Sanomat 18.2.2009

2009-02-18T01:48:00.000-08:00

Maahanmuuttoviraston johtaja ehdottaa huijareiden paljastamista kielitestillä

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo näkee Suomessa tarvetta lisätä etenkin Somaliasta tulevien turvapaikanhakijoiden kielitestausta. Testillä selvitettäisiin heidän todellinen kotipaikkansa.

Tämän hetkisen käytännön mukaan Etelä- ja Keski-Somaliaan ei palauteta Suomesta turvapaikanhakijoita, vaan sieltä kotoisin oleville myönnetään vähintään oleskelulupa suojelun tarpeen perusteella alueen levottomuuden ja aseellisten selkkausten vuoksi.

Suhteellisesti rauhallisemmilta alueilta Somalian pohjoisosista, erityisesti Somalimaasta tuleville sen sijaan ei pääsääntöisesti myönnetä oleskelulupaa ilman todistettavaa toimeentuloa.

Esiin on noussut tarve selvittää lähtöpaikka aiempaa paremmin, sillä yhä useammin myös rauhallisemmilta alueilta tulevat hakijat kertovat tulevansa erittäin levottomasta Mogadishusta tai muualta Etelä- tai Keski-Somaliasta.

Oikean kotipaikan selvittäminen on lähes poikkeuksetta vaikeaa, sillä useimmilla ei ole mukanaan minkäänlaisia henkilöllisyyspapereita.

Ruotsissa kehittynyt kielitestaus

- Poliisin kanssa on ollut tietyllä tapaa puhetta, että kielitestauksen lisäämistä voisi harkita. Itse olen tuonut esiin toiveen, että sitä käytettäisiin enemmänkin, Repo sanoo.

Suomessa ei ole omaa kielitestausjärjestelmää, mutta poliisi on joitain kertoja hyödyntänyt Ruotsin vastaavaa palvelua. Ruotsalainen yritys Skandinavisk Språkanalys AB tekee selvityksiä henkilöiden kielitaustasta niin Ruotsin poliisille kuin Ruotsin maahanmuuttovirastollekin. - Suomesta on käytetty tätä muutaman kerran ja saatu hyviä tuloksia. Kerrat ovat kuitenkin olleet yksittäistapauksia. Tietty ongelma on hinta, joka on tuhannen euron paikkeilla, Repo sanoo.

Somaliassa suuret kielierot

Kielitestaus on Somalian tapauksessa merkittävä apukeino todellisen kotipaikan selvittämiseen, sillä murteissa maan eri alueiden välillä on huomattavia eroja. Lähtökohta kuitenkin on, että jos turvapaikanhakijan kotipaikkaa ei ole syytä epäillä, uskotaan hänen kertomaansa.

Suomessa ei Revon mukaan ole toistaiseksi mietitty oman kielitestausjärjestelmän kehittämistä.

- Se vaatii aika laajan systeemin, sillä kieltä analysoi useampi henkilö. Ruotsissa se on tietysti helpompaa, koska maassa on laajempi maahanmuuttajapohja pidemmältä ajalta.

Viime vuonna 148 somalialaiselle myönnettiin oleskelulupa suojelutarpeen eli juuri kotiseudun yleisten väkivaltaisuuksien perusteella.

Päätöksiä annettiin yhteensä 321. Turvapaikkoja ei myönnetty yhtäkään, sillä esimerkiksi varsinaisia vainon perusteita ei katsottu löytyvän.

Tällä hetkellä Maahanmuuttovirasto käsittelee viime kesänä jätettyjä hakemuksia.

Loppuvuonna 2008 nopeasti lisääntyneitä hakemuksia ei ole vielä ehditty tutkia.

Lähde

Helsingin Sanomat 17.2.2009

2009-02-17T01:19:00.000-08:00

Suomi ei aio ottaa karkotettua somalia takaisin

Maahanmuuttovirasto ei ottaisi rikosten vuoksi karkotettua somalimiestä takaisin Suomeen, vaikka myös Somalimaa karkottaisi hänet alueeltaan. Viraston ylijohtaja Jorma Vuorio pitää erittäin epätodennäköisenä, että Somalimaa tekisi niin.

Helsingin ulkomaalaispoliisi palautti lukuisiin rikoksiin Suomessa syyllistyneen somalimiehen Somalimaan pääkaupunkiin Hargeisaan runsas viikko sitten.

Miehen mukaan paikalliset viranomaiset eivät salli hänen jäävän alueelle, koska hän on syntynyt Somalimaan sijasta Mogadishussa Keski-Somaliassa.

Pohjois-Somaliassa sijaitseva Somalimaa pitää itseään eri valtiona kuin muuta Somaliaa. Mikään maa ei ole tunnustanut alueen itsenäisyyttä.

Jorma Vuorio ei usko miehen väitteeseen uudesta karkotusuhasta.

"Somalimaassa on kymmeniätuhansia Somalian sisäisiä pakolaisia. Lisäksi hän pääsi lentokentältä maahan", ylijohtaja perustelee.

Vuorio arvelee, että myös karkotetun asianajajan Somalimaan hallinnolta saama kirje on väärennetty. Kirjeessä sikäläinen ministeriö pitää Suomen toteuttamaa karkotusta laittomana ja ilmoittaa, ettei karkotetulla ole oikeutta jäädä Somalimaahan.

"Somaliasta on mahdollista hankkia mitä tahansa asiakirjoja. Kenen tahansa on helppo saada sieltä vaikka passi", Vuorio toteaa.

Somalimiehen karkotuksesta päätti Maahanmuuttovirasto. Sittemmin Helsingin hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus hylkäsivät somalimiehen valitukset.

Vuorion mukaan Maahanmuuttovirasto ei ottaisi karkotettua takaisin Suomeen, vaikka myös Somalimaa todella karkottaisi hänet.

"Miehellä on maahantulokielto Schengen-alueelle, eikä Suomi ole velvollinen ottamaan häntä takaisin. Etiopia on lähin maa, jossa on paljon somaleita. Hän voisi silloin siirtyä vaikka sinne. En tosin usko, että Somalimaa karkottaa häntä", Vuorio sanoo.

Lähde

Iltalehti 16.2.2009 (2.)

2009-02-16T01:16:00.000-08:00

Poliisi nappasi miehen kiinni:
Laukussa tuhansia annoksia heroiinia

Hollannista palannut mies jäi kiinni Tampereella mukanaan muun muassa 3000 tablettia ekstaasia vastaavaa lääkettä.

Poliisi nappasi 35-vuotiaan irakilaismiehen kiinni Tampereella 19. tammikuuta hänen saapuessaan Hollannista. Salakuljettajan matkalaukusta löytyi tällöin noin 42 grammaa erittäin vahvaa heroiinia, noin 600 grammaa hasista sekä noin 3000 kappaletta MCPP-tabletteja.

Poliisin mukaan takavarikoidusta heroiinista olisi saatu 451 grammaa katukauppavahvuista heroiinia ja käyttöannoksia yli 3000 kappaletta. Rikoskomisario Jari Luoto Pirkanmaan poliisista arvioi, että takavarikoitujen huumaus- ja lääkeaineiden arvo olisi ollut Suomen katukaupassa noin 150 000 euroa.

Mieheltä löytyneet MCPP-tabletit ovat luokiteltu Suomessa lääkeaineeksi, mutta toistaiseksi niitä ei ole luokiteltu huumausaineeksi, vaikka vaikutuksiltaan ne vastaavat ekstaasia. Niitä myös myydään katukaupassa ekstaasitabletteina.

Karkotettiin Hollannista

Poliisin tutkimuksissa selvisi, että irakilaismies teki edellisen salakuljetusreissun Hollannista Suomeen 3. tammikuuta. Salakuljettajamies on vangittu. Lisäksi yksi henkilö on ollut poliisitutkinnan aikana kiinniotettuna.

Irakilaismies on Suomessa turvapaikanhakijana. Ennen Suomeen saapumistaan hän on ollut turvapaikanhakijana Hollannissa, josta hänet on karkotettu Irakiin useiden vuosien vankeustuomion suorittamisen jälkeen. Suomeen hän tuli jo saman vuoden kesäkuussa.

Poliisi on nyt saanut tapauksen esitutkinnan valmiiksi ja asia on siirtynyt syyttäjälle syyteharkintaan.

Lähde

Iltalehti 16.2.2009

2009-02-16T01:15:00.000-08:00

Viidelle nuorelle syytteet Turkin lähetystöiskusta

Viisi nuorta miestä saa syytteen Turkin suurlähetystön viimesyksyisestä polttopulloiskusta.

Heidän epäillään heittäneen Helsingissä sijaitsevan lähetystön oveen palavaa nestettä sisältäneitä pulloja viime lokakuussa.

Epäillyt ovat 16-23-vuotiaita miehiä. He ovat myöntäneet osallisuutensa iskuun ja kertoneet sytyttämisen motiivina olleen kurdien huono kohtelu Turkissa.

Syytteet nousevat tuhotyöstä. Siitä voidaan tuomita neljästä kuukaudesta neljään vuoteen vankeutta. Juttu käsitellään aikanaan Helsingin käräjäoikeudessa.

Lähde

Iltalehti 15.2.2009

2009-02-15T02:37:00.000-08:00

Kaksi sai puukosta Raumalla

Poliisi etsii kolmea miestä lauantaiyönä sattuneesta puukotuksesta epäiltyinä.

Kahdelle noin kolmekymppiselle miehelle tuli sanaharkkaa kolmen ulkomaalaisen miehen kanssa Rauman Valtakadulla.

Toinen miehistä pysytteli poissa tilanteesta, kun taas kinasteluun osallistunut mies sai puukosta. Yksi ulkomaalaisista puukotti miestä yllättäen ylävatsaan.

Sen jälkeen syrjässä pysytellyttä puukotettiin yläselkään kaksi kertaa.

Ulkomaalaisseurue poistui paikalta, eikä poliisi ole vielä tavoittanut heitä. Tekopaikalta löytyi puukotuksissa käytetty kääntöveitsi.

Puukosta saaneet miehet toimitettiin sairaalahoitoon, mutta heillä ei ole välitöntä hengenvaaraa.

Rauman poliisi kaipaa silminnäkijähavaintoja tapahtuneesta numeroon 071 874 6100.

Lähde

Helsingin Sanomat 15.2.2009

2009-02-15T02:33:00.000-08:00

Liettuan murtovarkaat iskivät Suomeen

Joukko liettualaisia nuoria miehiä on runsaan vuoden aikana varastanut suomalaisista liikkeistä satojentuhansien eurojen arvosta elektroniikkaa ja muuta tavaraa.

Poliisi on paljastanut lukuisia mittavia murtovarkauksia, joiden tekijät ovat tulleet Liettuasta varta vasten yhdelle murtokeikalle Suomeen.

Etenkin Markantalon ja Carlsonin liikkeet ovat joutuneet murtautujien kohteiksi.

"Liettualaiset nuoret miehet käyvät vastaavilla reissuilla myös muissa Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa", kertoo keskusrikospoliisin rikoskomisario Arto Korhonen.

Liettualaiset ovat tehtailleet murtoja Suomessa ainakin loppuvuodesta 2007 lähtien.

Esimerkiksi Hyvinkään käräjäoikeudessa on käynnissä oikeudenkäynti, jossa kaksi liettualaisveljestä on tunnustanut seitsemän murtovarkautta Carlsonin ja Markantalon liikkeisiin 2007–2008. He ovat varastaneet 157 000 euron arvosta tavaraa.

Lisäksi ainakin Tampereen, Kotkan, Salon ja Raahen käräjäoikeudet ovat tuominneet nuoria liettualaismiehiä murtovarkauksista.

Poliisi tutkii muitakin murtoja, joita epäillään liettualaisten tekemiksi.

Murtojen kokonaismäärä nousee useisiin kymmeniin.

Murtovarkaiden toimintatapa noudattaa samaa kaavaa. Nuoret miehet ajavat autolla Liettuasta Tallinnaan, josta he siirtyvät laivalla Suomeen.

Täällä he jatkavat autolla matkaansa jopa satoja kilometrejä. Kohteensa he ovat todennäköisesti valinneet jo Liettuassa internetin avulla.

"Heille on aivan sama, missä päin Suomea kohde on, kunhan se on muuten sopiva. He ovat selvittäneet, millaisessa maastossa kohde sijaitsee ja onko lähellä rakennuksia", Korhonen huomauttaa.

Murtomiehet käyvät päivällä tutustumassa liiketilaan. Rikoksen he tekevät yöllä.

"Kaverit poistuvat välittömästi keikan jälkeen maasta. He eivät tavallisesti majoitu hotelliin, vaan liikkuvat koko ajan autollaan", Korhonen sanoo.

Poliisin käsityksen mukaan varastettu tavara myydään eteenpäin Liettuassa.

Lähes kaikki käräjille joutuneista liettualaisista asuvat Panavežysin alueella.

"Siellä vaihdetaan ilmeisesti kavereiden kesken tietoja, millainen maa Suomi on ja millaisia liikkeitä täällä on", Korhonen arvelee.

Hänen arvionsa mukaan useat kymmenet liettualaiset tekevät murtokeikkoja ulkomaille. Suomessa yksittäisillä keikoilla on ollut 1–3 tekijää.

Toiminnasta herää helposti epäily, että murtokeikkoja organisoisi järjestäytynyt liiga, mutta sellaisesta poliisilla ei ole näyttöä.

Rikosten motiivi voi liittyä murtovarkaiden oloihin Liettuassa. Kiinni jääneet ovat kertoneet poliisille, että Liettuasta on hankala löytää työtä.

Hyvinkäällä syytteessä olevat veljekset asuvat yhä vanhempiensa luona.

"He kertoivat murtokeikkojensa syyksi turhautumisen siihen, etteivät saa kotona rahaa mistään", syyttäjä Jorma Musto toteaa.

Yksi epäilty on sanonut tulleensa Suomeen, koska täkäläiset liikkeet on suojattu selvästi huonommin kuin liettualaiset.

Carlsonin toimitusjohtaja Pekka Halonen kertoo, että ketju on parantanut liikkeidensä murtosuojausta liettualaisten vuoksi. Neljässä liettualaismurrossa liikkeistä katosi lähes 90 000 euron edestä tavaraa.

Markantalojen menetykset ovat olleet tätäkin suurempia. Varkaat veivät kuudessa murrossa 165 000 euron saaliin.

Lähde

Aamulehti 15.2.2009

2009-02-15T02:32:00.000-08:00

Nainen raiskattiin Tampereella asematunnelissa, poliisi kaipaa vihjeitä

Nuori nainen raiskattiin törkeästi keskellä kaupunkia lauantain vastaisena yönä Tampereella. Raiskaus sattui rautatieaseman tunnelissa Itsenäisyydenkadulla kahden aikaan yöllä.

Tunnelin toisella puolella oli samaan aikaan muita kulkijoita, jotka ovat saattaneet nähdä tapauksen.

Tamperelainen 24-vuotias nainen oli kävellyt keskustasta Tammelan suuntaan jonkin verran päihtyneenä. Rautatienkadulla ravintola Alepupin kohdalla hänen seuraansa oli lyöttäytynyt tuntematon mies, joka oli ehdotellut seksiä ja tarjonnut sitä vastaan rahaa. Nainen oli kieltäytynyt.

Nainen jatkoi matkaansa Rautatieaseman tunneliin. Mies seurasi naista ja kävi tunnelissa häneen takaapäin kiinni. Mies löi naista kasvoihin ja piti hänen käsiään selän takana. Sen jälkeen mies oli nopeasti riisunut naiselta housut ja raiskannut hänet.

Uhrin mukaan tilanne oli ollut ohi minuutissa. Raiskauksen jälkeen mies lähti juosten karkuun ensin Tammelan suuntaan ja kääntyi Murtokadulta lähtevää kevyen liikenteen väylää pitkin takaisin rautatiealueelle.

Joku saattoi nähdä
Naisen mukaan tunnelin toisella puolella oli ollut kävelijöitä, mutta he eivät puuttuneet tapahtumiin. Ilmeisesti he eivät nähneet tai ymmärtäneet, mitä tapahtui.

- Tunnelin pylväät haittaavat näkyvyyttä, mutta raiskauksella oli ilmeisesti silminnäkijöitä, toteaa rikoskomisario Ossi Kaario Tampereen poliisista.

Naisella on ohimoilta lyhyeksi ajellut, vaaleat hiukset, jotka olivat kiinni takana. Hänellä oli yllään punainen, lyhyt takki, löysät harmaat housut ja Sievin turvakengät.

Raiskaaja on noin 25-vuotias ja 180 senttimetriä pitkä. Hänellä on kiharat, mustat hiukset ja vaaleahko iho. Mies puhui huonoa suomea. Hänellä on huomattavan iso nenä. Miehellä oli yllään tumma, ilmeisesti nahkainen tai keinonahkainen takki.

Poliisi on kiinnostunut kaikista tapaukseen liittyvistä havainnoista. Niistä voi ilmoittaa Tampereen poliisille numeroon 0718 745 800 tai sähköpostilla osoitteeseen rikosvihjeet@tampere.poliisi.fi.

Lähde

Helsingin Sanomat 14.2.2009

2009-02-14T02:34:00.000-08:00

Tampereella etsitään isonenäistä raiskaajaa

Poliisi on kiinnostunut Tampereella tapahtuneen raiskauksen silminnäkijähavainnoista. Raiskaus tapahtui rautatieaseman ajoneuvo- ja jalankulkutunnelissa lauantain vastaisena yönä kello kahden aikaan.

Poliisin mukaan tapahtumat alkoivat, kun Tammelan kaupunginosan suuntaan kävelleen naisen seuraan oli lyöttäytynyt ravintola Ale Pubin kohdalta mies. Mies oli ehdottanut naiselle seksiä ja tarjonnut siitä rahaa.

Nainen oli jatkanut matkaansa Näsijärven puoleista reunaa rautatieaseman tunneliin, missä mies oli raiskannut hänet. Sen jälkeen mies oli lähtenyt juosten karkuun ensin Tammelan suuntaan ja kääntynyt sitten Murtokadulta lähtevää kevyen liikenteen väylää pitkin takaisin rautatiealueelle.

Epäilty on noin 25-vuotias ja 180 senttimetriä pitkä. Hänellä on kiharat, mustat hiukset ja vaaleahko iho. Mies puhui huonoa suomea. Hänellä on huomattavan iso nenä. Miehellä oli yllään tumma, ilmeisesti nahkainen tai keinonahkainen takki.

Poliisin mukaan rautatietunnelin toisella puolella oli ollut tapahtuma-aikaan jalankulkijoita. Tapauksen tai sen osapuolet nähneitä tai muutoin asiasta mahdollisesti jotain tietäviä pyydetään ottamaan yhteyttä Tampereen poliisiin.

Lähde

Iltalehti 13.2.2009

2009-02-13T02:30:00.000-08:00

Poliisi varoittaa huijarikaupustelijoista

Huonolaatuisia työkaluja kauppaavat ulkomaalaiset iskevät markettien ja rautakauppojen parkkipaikoilla.

Pirkanmaalla liikkuvista kaupustelijoista on tehty useita ilmoituksia poliisille.

Huijarit ovat kaupitelleet parkkipaikoilla edullisia vaatteita tai sähkötyökaluja. Poliisin saamien vihjeiden perusteella kaupustelijat ovat lähtöisin Italiasta ja he ovat yleensä liikkuneet vuokratulla henkilöautolla.

- He ovat kertoneet yleensä, että myytävät tuotteet ovat olleet esittelykäytössä, ja että heidän lentokoneensa lähtee kohta, mutta tavarat eivät mahdu mukaan. Ja nyt olisi uskomattoman edullinen tarjous, rikoskomisario Jussi Hakaniemi Pirkanmaan poliisista kertoo.

Tuotteiden laatu ei kuitenkaan vastaa myyjien kuvausta niistä, vaan huijarit pyrkivät käyttämään pikaista päätöksentekotilannetta hyväkseen. Poliisin mukaan tuotteet saattavat vaikuttaa ensisilmäyksellä korkealuokkaisilta, mutta esimerkiksi työkalujen käyttöturvallisuus tai kestävyys voi olla kyseenalainen. Huijareiden kaupittelema tavara ei kuitenkaan ole varastettua.

Poliisi kehottaa välttämään kyseisiä myyjiä ja ilmoittamaan heistä numeroon 112. Poliisi muistuttaa myös, että kuluttajansuojalaki ei koske yksityisten välistä kauppaa.

Lähde

Helsingin Sanomat 13.2.2009

2009-02-13T02:29:00.000-08:00

Maksukorttien kopiointilaite löytyi huoltamolta Kotkassa

Kotkalaiselta huoltoasemalta on löytynyt laite, jonka epäillään kopioineen maksukorttien tietoja. Kymenlaakson poliisi kertoi asiasta perjantaina.

Poliisi löysi laitteen keskiviikkona puoliltapäivin Merituulenkadulla sijaitsevalta Teboililta. Ruotsin poliisi on ottanut Tukholmassa kiinni miehen, jonka epäillään liittyvän asiaan.

Tapauksesta on mennyt tieto Luottokunnalle, joka ottaa lähiaikoina yhteyttä mahdollisiin rikoksen uhreihin. Kymenlaakson poliisi puolestaan kaipaa yleisöhavaintoja epäilyttävistä henkilöistä tai ajoneuvoista maksuautomaatin liepeillä.

Suomessa on viime vuosina paljastunut lukuisia tapauksia, joissa pankkien tai huoltoasemien automaatteihin on viritetty korttitietoja kopioivia laitteita.

Lähde

Aamulehti 13.2.2009

2009-02-13T02:28:00.000-08:00

Vastaanottokeskuksen paikkamäärä voi kasvaa

Kaupunki valmistautuu perustamaan kuudelle-seitsemälle alaikäiselle turvapaikanhakijalle vastaanottokeskuksen Hervannan Teekkarinkadulle. Jos keskukselle löydetään uudet tilat, paikkaluku nousee 20:een.

Terveyttä ja toimintakykyä edistävä lautakunta hyväksyi asiaa koskevan sopimuksen. Se vaatii vielä kaupunginhallituksen ja -valtuuston hyväksynnän. Valtio korvaa vastaanottokeskuksen toimintakulut.

Lähde

Iijokiseutu 12.2.2009

2009-02-12T02:27:00.000-08:00

Nuorisotilat ovat käyneet ahtaiksi uusien kävijöiden myötä
Pelivuoroja joutuu nyt odottamaan

Pudasjärven nuorisotilojen nopeasti kasvanut kävijämäärä on tehnyt kaupungin ylläpitämistä tiloista ahtaat. Vapaa-aikaohjaaja Tarja Väisänen ja nuoriso-ohjaaja Jari Pekkala kertovat, että turvapaikanhakijoiden saavuttua Pudasjärvelle, nuorisotiloilla käy päivän aikana sadasta kahteen sataan nuorta.
Nuorisotilaa on kaikkiaan 170 neliötä. Väisänen vertaa neliömäärää omakotitaloon ja kun siellä touhua yhtä aikaa sata kävijää, seinät tulevat vastaan.

– Eri pelejä pelatessa tilaa täytyy olla reilusti ympärillä. Istumapaikkojakaan ei ole läheskään kaikille kävijöille, Väisänen kertoo.

Ahtauden myötä työntekijät ovat huomanneet, että paikalliset nuoret ovat vähentyneet, kun kaikki eivät jaksa jonottaa peli- tai nettivuoroaan montaa tuntia.

Nuorille tehdyn kyselyn perusteella selvisi, he toivovat lisää tilaa, enemmän pelejä, istumapaikkoja sekä pelivuoroja. Tietokoneille on laadittu sääntöjä nuorten toiveiden mukaan.

Pekkalan mukaan hankaluutena vuorosysteemissä on kuitenkin se, että ulkomaalaisnuorilla on erilainen ajankäsitys, eivätkä he ymmärrä, jos joutuu jonottamaan tietokoneelle pääsyä.

Työntekijät ovat miettineet ratkaisuksi, josko turvapaikanhakijat voisivat käyttää tietokoneita myös muissa tiloissa.

Somalialaiset 16-vuotiaat Bile Osman ja Kalid Jama käyttävät mieluusti nuorisotilojen tietokoneita yhteydenpitoon kotimaahansa. Messenger on kysytyin yhteydenpito-ohjelma koneilla.

He pelaavat nuokkarilla mielellään myös biljardia ja pleikkaria. Nuoret toivovat jalkapallopeliä pleikkariin, tähän asti he ovat pelanneet jääkiekkopeliä. Pojat käyvät tiloilla kolmesta viiteen kertaan viikossa.

Väisänen ja Pekkala näkevät, että nuorisotila on turvapaikanhakijoille turvallinen paikka, jossa on aikuisia aina läsnä. He toivovat vain, että saisivat monikulttuuriseen työhön lisää resursseja.

Tunteet kuumenevat

Kun nuoret eivät pääse pelaamaan tai tietokoneelle, se kuumentaa tunteita puolin ja toisin. Pekkala kertoo, että ahtaus on aiheuttanut jo yhden kahnauksen turvapaikanhakijanuorten välille uuden vuoden aikaan.
Suurin osa kävijöistä on yläasteikäisiä, mutta muunkin ikäisiä paikalla viettää vapaa-aikaa. Eniten ruuhkaa on koulujen loputtua ja ennen linja-autojen lähtöä kylille. Toinen kävijäpiikki osuu iltaan. Hiljaisinta tiloissa on neljän ja kuuden välillä, kun nuoret käyvät kotona.

Työntekijät harmittelevat, että heidän työaikansa menee nykyisin ohjaukseen ja valvontaan. Muutakin tekemistä pitäisi voida järjestää kaikille kävijöille.

– Painetta on ollut ennenkin, mutta paine on lisääntynyt turvapaikanhakijoiden myötä, Tarja kertoo.

Tiloja katseltu

Nuorisotoimi on kartoittanut mahdollisia lisätiloja nykyisen paikan läheltä, sillä nuokkarin nykyiseen sijaintiin ollaan tyytyväisiä. Työntekijät näkevät, että paras ratkaisu tilakysymykseen olisi toisen kerroksen rakentaminen nykyisen tilan päälle.
Väisänen harmittelee, että nuorten asiat ovat Pudasjärvellä aina jääneet jonkun muun hankkeen jalkoihin.

– Emme voi hoitaa tätä nykyisillä resurssilla, joten jokin ratkaisu asiaan pitäisi saada.

Väisäsen mukaan kaupungilla on kuitenkin tahtotila asian parantamiseen. Nuorisotiloille on saatu työllistettyä yksi työntekijä lisää.

Lähde

Iltalehti 11.2.2009

2009-02-11T02:24:00.000-08:00

Poliisi epäilee: Puhelinlinjat kaapattiin

Helsingin poliisi epäilee suomalaisyrityksen joutuneen poikkeuksellisen puhelinhuijauksen kohteeksi.

Ulkomailta operoineiden toimijoiden epäillään kaapanneen yrityksen lankaliittymänumeroita haltuunsa. Sen jälkeen yhtiön piikkiin oli poliisin mukaan soitettu runsaan kahden viikon aikana joulu-tammikuussa noin 18 000 minuutin verran ulkomaanpuheluita. Se tarkoittaa sitä, että puheluita oli soitettu useita tunteja päivää kohti. Puhelut ohjautuivat eri puolille Kuubaa.

Yritykselle kertyi näistä puheluista noin 35 000 euron lasku, mutta summa voi nousta entisestään, koska tammikuun lopun puhelinlaskusta ei ole vielä tietoa.

Yrityksessä huijausepäilyt heräsivät vasta puhelinlaskun yhteydessä tammikuun lopulla. Yrityksen henkilökunnan ei epäillä sekaantuneen asiaan.

Rikosylikonstaapeli Jouni J. Niskanen Helsingin poliisin rikosten esikäsittely-yksiköstä vahvistaa, että poliisille on tehty rikosilmoitus asiasta, mutta tutkimukset ovat pahasti kesken.

Poliisin mukaan toistaiseksi ei tarkkaan tiedetä, miten operaatio oli teknisesti toteutettu.

Lähde

MTV3.fi 9.2.2009

2009-02-09T02:22:00.000-08:00

Lastensa raiskauksista syytetty isä mielentilatutkimukseen

Helsingin käräjäoikeus passitti omien lastensa vuosikausia jatkuneista raiskauksista syytetyn isän mielentilatutkimukseen. Oikeus totesi välipäätöksessään isän syyllistyneen rikoksiin, mutta ei ottanut vielä kantaa rikosnimikkeisiin.

Juttua on puitu suljetuin ovin, joten syytteiden yksityiskohdat eivät ole tiedossa. Juttua on kuvattu yhdeksi Suomen rikoshistorian törkeimmistä seksuaalirikoksista.

Syyttäjä Harri Ilander vaatii hieman yli 40-vuotiaalle, ulkomaalaissyntyiselle miehelle 13 vuoden vankeusrangaistusta. Se on rikoslain maksimi, enempää ei oikeus voisi langettaa.

Oikeus katsoi päätöksessä, että mielentilatutkimus on tarpeen syyntakeisuuden arvioimiseksi. Hänet pidetään edelleen vangittuna. Rangaistus langetetaan mielentilatutkimuksen jälkeen.

MTV3 uutiset ei julkaise isän nimeä, koska nimi paljastaisi uhrien henkilöllisyyden.

Teot jatkuivat kymmenen vuotta
Syyttäjä Ilander kertoi oikeudenkäynnin alussa tammikuussa tekojen jatkuneen noin kymmenen vuoden ajan. Miestä syytetään törkeästä raiskauksesta ja törkeästä lapseen kohdistuvasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Eteläisessä Helsingissä tapahtuneet seksuaalirikokset olivat viikottaisia. Vaikka rikokset ovat jatkuneet pitkään, uhrit ovat edelleen alaikäisiä.

Asiakirjat on määrätty salaisiksi vuoteen 2069 saakka.

Lähde

Turun Sanomat 7.2.2009

2009-02-07T02:21:00.000-08:00

Pakolaisten majoittamista Suomusjärvelle aiotaan jatkaa

Pakolaisten tilapäistä majoittamista Salon Suomusjärvelle aiotaan jatkaa. Sopimukset toiminnan järjestämiseksi ovat tekemättä, mutta toimijoilla on tavoite ohjata turvapaikanhakijoita entiseen Syvälammen motelliin, ellei varsinaisissa vastaanottokeskuksissa ole tilaa.

Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston ylitarkastajan Veikko Pyykkösen mukaan ensi viikolla käsitellään kiinteistön omistajan vuokratarjousta ja sovitaan SPR:n kanssa käytännön toiminnan järjestämisestä.

Suomusjärvelle majoitettiin noin 50 turvapaikanhakijaa tammikuun alussa. Osa heistä siirtyi alkuviikolla Parikkalassa avattuun vastaanottokeskukseen. Loput odottavat siirtoa Vaasaan todennäköisesti ensi viikolla.

Entiseen motelliin ei ole tuotu uusia pakolaisia tammikuun alun jälkeen kiinteistön omistajaepäselvyyksien vuoksi. Kesken kaiken selvisi, ettei motellia omista Al-Wattarin perhe, koska se ei ollut maksanut kauppasummaa Prinovalle. Kiinteistö palautui Prinovan hallintaan.

Lähde

Helsingin Sanomat 6.2.2009 (2.)

2009-02-06T02:15:00.000-08:00

Nuorukainen ryösti kioskin Helsingissä

Nuorukainen ryösti aseella uhaten elintarvikekioskin Helsingin Kalliossa perjantaina. Ryöstö tapahtui kahdeksan aikaan illalla. Mies uhkasi osoitteessa Neljäs linja 20 sijaitsevan kioskin myyjää teräaseella, poliisi kertoo. Saaliikseen nuorukainen sai jonkin verran rahaa.

Poliisi etsii ryöstöstä epäiltynä noin 15-vuotiasta, 180 senttiä pitkää tummaihoista miestä. Nuorukaisella oli päässään ruudullinen mustavalkoinen lippalakki.

Lähde

Iltalehti 6.2.2009

2009-02-06T02:14:00.000-08:00

Isä löi - poika soitti vessasta poliisille

Espoon käräjäoikeus tuomitsi torstaina 41-vuotiaan espoolaismiehen 20 päiväsakkoon alaikäisen pahoinpitelystä.

Mies oli läimäyttänyt 13-vuotiasta poikaansa kasvoihin ja takaraivoon.

Tapaus tuli ilmi pojan oman ilmoituksen kautta. Hän oli paennut raivopäistä isäänsä vessaan ja soitti sieltä poliisille.

Mukiloinnin syynä oli se, ettei ulkomaalaissyntyisten vanhempien Suomessa syntynyt poika halunnut mennä koraanikouluun.

Tapaus sattui pojan äidin asunnossa. Vanhemmat olivat eronneet ja poika asui äitinsä luona. Kun pojan koulunkäynnin kanssa ilmeni ongelmia eikä hän saanut itse poikaa ojennukseen, kutsui nainen ex-miehensä vierailulle.

Oikeus velvoitti isän maksamaan pojalle 100 euron korvauksen kärsimyksistä.

Jupakka sattui maaliskuussa 2007. Asia tuli käräjille vasta nyt.

- Jutturuuhka on kauhea, Espoon kihlakunnansyyttäjä Markku Ahonen huokaa.

Lähde

Helsingin Sanomat 6.2.2009

2009-02-06T02:12:00.000-08:00

Pankkiautomaatteihin kopiointilaitteita asentaneet vangittiin

Helsingissä havaittiin tammikuun lopussa, että muutamaan pankkiautomaattiin oli asennettu kopiointilaitteita.

Laitteistot olivat Helsingin kantakaupungin alueella.

Poliisi poisti laitteet automaateista ja samassa yhteydessä otti kiinni kaksi ulkomaalaista miestä.

Miehet ovat noin 30-vuotiaita ja kotoisin eteläisestä Itä-Euroopasta.

Helsingin käräjäoikeus on alkuviikosta vanginnut nämä miehet epäiltynä törkeään maksuvälinepetokseen. Poliisi tutkii onko näitä laitteita ehditty käyttää muualla Helsingissä, ennen kuin epäillyt otettiin kiinni.

Poliisi selvittää myös sitä, onko tapahtuneella yhteyttä muutamia viikkoja aikaisemmin Espoossa tapahtuneisiin luottokorttien kopionteihin bensa-asemilla.

Lähde

Helsingin Sanomat 5.2.2009

2009-02-05T02:08:00.000-08:00

Helsingin maahanmuuttajaperheistä joka neljäs saa toimeentulotukea

Helsingin maahanmuuttajatalouksista 27 prosenttia sai toimeentulotukea vuoden 2007 aikana. Suomen- ja ruotsinkielisistä talouksista toimeentulotukea sai kymmenesosa.

Helsingin sosiaaliviraston asiakkaana oli yli 34 000 toimeentulotukea saavaa perhettä tai ihmistä vuonna 2007. Nämä saivat toimeentulotukea yhdestä kuukaudesta kokonaiseen vuoteen.

Toimeentulotukea saaneista 21 prosenttia oli talouksia, joissa perheen pää, eli toimeentulotukea hakenut ihminen, puhui jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.

Helsingin väkiluvusta muunkielisten osuus on kahdeksan prosenttia.

Yleisin kieli oli venäjä, jota puhui kuusi prosenttia kaikista toimeentulotuen asiakkaista.

"Venäläisväestö painottuu voimakkaammin vanhimpiin ikäluokkiin. Nuoria on vähemmän kuin muissa maahanmuuttoryhmissä", Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkija Suvi Linnanmäki sanoo.

Linnanmäen artikkeli maahanmuuttajien toimeentulotuesta julkaistaan tänään torstaina tietokeskuksen kirjassa Kaupunkiköyhyyden monet kasvot.

Muista kielistä ei ole saatavissa täsmällistä tietoa. Kieliryhmät ovat niin pieniä, että niistä ei pysty tietoturvasyiden takia koostamaan toimeentulotukitietoja.

Linnanmäki kuitenkin päättelee, että yksi merkittävä ryhmä ovat somaliaa puhuvat. Päätelmän perustana ovat somalitaustaisten korkea työttömyysaste sekä se, että toimeentulotukea saavien maahanmuuttajatalouksien joukossa on huomattavan paljon suurperheitä.

Toimeentulotukea saavat maahanmuuttajat ovat olleet käytännössä Suomessa vähintään kolme vuotta, sillä luvuissa eivät ole mukana ihmiset, jotka ovat vastaanottokeskuksissa, maahanmuuttoyksiköissä tai kolmen vuoden kotouttamistuen piirissä.

Linnanmäki tekee parhaillaan toista tutkimusta, jossa seurataan vuosina 1989–1993 Suomeen tulleiden maahanmuuttajien pääsyä työmarkkinoille.

"Pakolaistaustaiset ryhmät ovat saavuttaneet merkittävästi muita ryhmiä työllisyydessä", Linnanmäki sanoo.

Lähde

Etelä-Suomen Sanomat 4.2.2009

2009-02-04T02:09:00.000-08:00

Työtön lähihoitaja suivaantui kiinalaishoitajien tuontiaikeista

Lahtelainen lähihoitaja Seija van Wetten on vihainen siitä, että Lahti harkitsee lähihoitajien tuomista Lahteen Kiinasta. - Työttömiä hoitajia on omastakin takaa, joten miksei heitä työllistetä ensin, van Wetten kysyy.

Hän itse on parhaillaan työttömänä ja tehnyt viimeiset yhdeksän vuotta keikkatöitä lähihoitajana, vakityötä kun ei ole ollut tarjolla. Arki on karu: kuukausittain on lyhennettävä viime toukokuussa nostettua asuntolainaa. Pakollisten kulujen jälkeen ruokaan jää 120-150 euroa.

- Kaikki marttojen niksit on kyllä käytetty.

Van Wetten arvostelee Lahden sosiaali- ja terveystoimialapäällikköä Matti Liukkoa siitä, ettei hän van Wettenin mielestä ole missään vaiheessa perustellut tarpeeksi, miksi kiinalaishoitajia haalitaan, vaikka työttömiä hoitajia on kotimaassakin.

- Mitä se kiinalaisten täydennyskoulutus ja kielikoulutuskin tulee maksamaan? Me työttömät lähihoitajat olemme jo valmiiksi koulutettuja, suomen kielen taitoisia ja meillä on työkokemustakin.

Liukko vastasi keskiviikkona Radio Voiman lähetyksessä tiivistetysti van Wettenin kysymykseen kiinalaisten hoitajien tarpeesta Lahdessa.

- Nyt on ikävä ja ristiriitainen tilanne, kun lamakin tuli päälle. Sen vaikutuksia joudumme nyt hoitamaan ja niitä pitää hoitaa, ja samalla pitää katsoa pidemmälle. Tulevaisuudessa meillä on sellainen tilanne, että me toivomme saavamme työntekijöitä muista maista, ei pelkästään terveydenhuoltoalalle vaan myös muille aloille.

Päijät-Hämeen työvoimatoimiston alueella oli keskiviikkona hieman reilut sata työtöntä lähi- tai sairaanhoitajaa.

Lähde

Helsingin Sanomat 4.2.2009

2009-02-04T02:06:00.000-08:00

Suomessa asuvan ruandalaismiehen osuus kansanmurhaan syyteharkintaan

Keskusrikospoliisi on saanut valmiiksi esitutkintansa ruandalaismiehen mahdollisesta osallisuudesta Ruandan kansanmurhaan 1994.

Poliisi epäilee Porvoossa asuvan miehen syyllistyneen joukkotuhonnan suunnitteluun, johtamiseen ja toteuttamiseen Nyakizun kunnassa.

Epäilty kiistää syyllistyneensä näihin tekoihin.

Hän on ollut huhtikuusta 2007 lähtien vangittuna todennäköisin syin epäiltynä joukkotuhonnasta.

Keskusrikospoliisi on suorittanut esitutkintaa yhteistyössä Ruandan oikeusviranomaisten kanssa. Poliisi on kuullut todistajina yli sataa ihmistä, joista osa on tuomittu Ruandassa osallisuudesta joukkotuhontaan.

Poliisi on luovuttanut esitutkinta-aineiston valtionsyyttäjä Raija Toiviaiselle, joka suorittaa asiassa syyteharkinnan. Mahdolliset syytteet on määrä käsitellä Porvoon käräjäoikeudessa.

Lähde

Yle Uutiset 3.2.2009 (2.)

2009-02-03T02:04:00.000-08:00

Maahanmuuttajanuorten luokat täynnä oppilaita

Maahanmuuttajanuoria peruskouluun valmentavilla luokilla Turussa on nyt ennätysmäärä oppilaita. Yhdeksällä luokalla on yhteensä lähes sata opiskelijaa. Valtion kustantama valmistava opetus on tarkoitettu Suomeen muuttaneille kouluikäisille lapsille ja nuorille. Tämän vuoden alusta valtio pidensi koulutuksen tukemista puolesta vuodesta vuoteen.

Turun iltalukion yhteydessä toimivan valmistavan luokan opettaja Maarika Alsi lukee ääneen ja somaliasta Suomeen tullut Zamzam Mohamud kirjoittaa taululle sanelun mukaan.

- Sydän pumppaa verta.

Huivipäinen Zamzam Mohamud kirjoittaa pumppaa sanan vain yhdellä p:llä, mutta opettaja korjaa samantien.

- Kaksi p:tä.

Virheitä tulee vielä, sillä luokan 15-vuotiaista nuorista suuri osa on ollut Suomessa vasta noin puoli vuotta. Luokan oppilaista yksi on Puolasta ja loput yhdeksän Somaliasta. Suurin osa luokan oppilaista istuu elämänsä ensimmäistä kertaa pulpetissa ja ylipäätään koulun penkillä, kertoo opettaja Maarika Alsi.

- Suurin osa ei osannut kirjoittaa tai lukea. Tässä luokassa on yksi puolalainen tyttö, joka on käynyt koulua Puolassa. Muut eivät ole koulua käyneet. Muutamalla on takanaan kotiopetusta.

Vaikea kieli

Zamzam Mohamudin mukaan suomenkieltä on ei ole ollut helppo oppia.

- Suomen kieli on tosi vaikea, mutta toivon, yksi päivä puhun parempi kuin tänään.

Suomenkielen lisäksi maahanmuuttajanuorilla riittää paljon opeteltavaa. Kellon tunsi entuudestaan ainoastaan kaksi luokan oppilaista. Valmistavalla luokalla lähdetään aivan perusteista, kertoo opettaja Maarika Alsi.

- Esimerkiksi tämä ympäristötieto ja biologia, mitä käymme parhaillaan läpi, on eka- ja tokaluokkalaisten kirja.

Vuosi aikaa kiriä

Turku on Helsingin jälkeen toiseksi suurin maahanmuuttajien tuloväylä Suomeen. Vuoden kestävän valmistavan luokan tarkoitus on antaa maahanmuuttajanuorille valmiudet selvityä tavallisessa koulussa. Vuosi on lyhyt aika oppia uusi kieli ja kiriä kiinni ikätoverit, joten peruskouluun siirtyvillä maahanmuuttajanuorilla on mahdollisuus tukiopetukseen valmistavan luokan jälkeen.

- Puolet luokan oppilaista on tullut Suomeen yksinään ilman vanhempiaan. Vaikeuksista huolimatta oppilaiden opiskelumotivaatio on korkealla, kehuu opettaja Maarika Alsi.

- He ovat todella motivoituneita. Ei mitään negatiivista sanottavaa. Kaikki ovat into piukalla mukana.

Abdulhakim Muhumud kertoo, että he ovat opiskelleet suomea vasta viisi kuukautta. Lyhyen opetuksen jälkeen suurin osa luokkalaisista puhuu jo kohtuullisen hyvää suomea.

- Minä onnittelen opettajaa. Meillä on paras opettaja, Abdulhakim Muhumud toteaa iloisesti.

Lähde

Yle Uutiset 3.2.2009

2009-02-03T02:03:00.000-08:00

Maahanmuuttajien työllistymishanke hyytyi hallintoon

Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd) perää hallituksen rahoitusta maahanmuuttajien työllistymiseen. Hän vaatii myös valtion ja pääkaupunkiseudun aiesopimuksen toimeenpanoa.

Heinäluoman huolenaiheena on valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien kesken on neuvoteltu maahanmuuttajien työllistymiseen tähtäävä aiesopimus, joka on jämähtänyt valtion hallintoon. Työllistymistä ja kotoutumista tukevalle hankkeelle ei ole myöskään budjettirahoitusta.

Heinäluoma uskoo, että monet maahanmuuttajista haluavat töihin ja heidän pitäisi työllistyä mahdollisimman nopeasti.

- Ei ole kenenkään etu, että nämä ihmiset totutetaan toimettomuuteen valtionhallinnon sisäisten riitojen johdosta. Onkin oletettavissa, että maahanmuuttopolitiikan huono hoito kärjistää yhteiskunnallista ilmapiiriä, ennustaa Heinäluoma

Hän vaatii valtioneuvostolta vastausta miksi hallitus ei ole varannut rahoitusta aiesopimuksen toteuttamiseen ja mitä valtiovalta aikoo tehdä, jotta maahanmuuttajien työllistämiseen tähtäävä sopimus saatetaan voimaan.

Myös Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on vaatinut valtion toimenpiteitä aiesopimuksen vahvistamiseksi.

Lähde

Turun Sanomat 2.2.2009

2009-02-02T02:02:00.000-08:00

Vuosien odotusaika houkuttelee lisää hakijoita
Turvapaikkaa hakevien määrä voi kasvaa jopa 50 prosenttia

Turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa on huomattavassa kasvussa. Hakijoiden määrä saattaa nousta tänä vuonna 6 000:een. Viime vuonna Suomeen saapui ennätykselliset 4 000 turvapaikanhakijaa.

- Jos vauhti on sama kuin nyt, määrä nousee tänä vuonna parilla tuhannella, arvelee maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne sisäministeriön sisäisen turvallisuuden yksiköstä.

Viime vuonna määrä kasvoi yli 2,5-kertaiseksi vuodesta 2007, jolloin turvapaikanhakijoita saapui puolestaan ennätyksellisen vähän. Hakijoita oli tuolloin 1 505.

- Jos meillä on tuhannen ihmisen jono ja usein vuosien odotusaika, se houkuttelee tänne lisää turvapaikanhakijoita. Sellainen tieto leviää hyvin nopeasti muihin maihin ja on ilmiselvä vetotekijä. Tunnen ilmiön 20 vuoden kokemuksella, sisäministeriön neuvotteleva virkamies Arja Kekkonen toteaa.

Ruotsi myönsi viime vuonna yli 90 000 oleskelulupaa. Määrä on viisi prosenttia suurempi kuin vuonna 2007. Luvan saajien joukossa oli runsaasti turvapaikan saaneiden omaisia, opiskelijoita ja Ruotsiin töihin tulevia. Vain 11 200 turvapaikanhakijaa sai oleskeluluvan.

SPR:n Turun vastaanottokeskus Pansiossa on tarkoitettu 200 turvapaikanhakijalle. Vaihtuvuutta on paljon, mutta pääsääntöisesti keskus on täynnä.

- Tänään meillä voi olla 210 ja huomenna 190 asiakasta. Osa viipyy vain päivän tai viikon, koska keskuksemme toimii Suomeen saapuvien pakolaisten ensimmäisenä vastaanottopaikkana. Täältä siirrytään nopeasti muihin vastaanottokeskuksiin odottamaan turvapaikkapäätöstä, Turun vastaanottokeskuksen johtaja Jaana Sikiö kertoo.

Lähde

Aamulehti 30.1.2009

2009-01-30T02:07:00.000-08:00

Maahanmuuttopolitiikka | Kylmä maa

Turvapaikanhakijoiden määrän kääntyminen viime vuonna räjähdysmäiseen kasvuun yllätti Suomen päättäjät. Viranomaiset ovat helisemässä, ja vastikään tarpeettomana harvennettu vastaanottokeskusten verkko natisee liitoksissaan. Tilanne on kestämätön ja purkautuu pahimmillaan väkivaltaisuuksina, kuten Kemissä.

Vasta viikko Suomessa ja nelivitosen lapikkaasta otsaan. Nimettömänä pysyttelevä 40-vuotias kurdimies joutui karun tervetuliaisjuhlan kohteeksi Kemissä. Kantaväestöön kuuluvien miesten ja samanikäisten turvapaikanhakijoiden välit kiristyivät alkuvuodesta niin tulenaroiksi, että merenrantakaupungissa pidettiin kriisipalaveri väkivallan kierteen katkaisemiseksi.
Eilen Kemissä, tänään kenties jossain muualla. Huomisesta ei tiedä kukaan. Suomesta suojaa etsivien turvapaikanhakijoiden määrä ponnahti viime vuonna pohjalukemista ennätystasolle, ja nyt siivotaan jälkiä.

Sotkun taustalla on poliittinen lyhytnäköisyys. Vasta toissavuonna sisäministeriö lakkautti useita turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia perustelunaan, ettei Suomeen enää ole tulijoita takavuosien malliin. Kuten moni oli varoittanut, heti seuraava vuonna turvapaikkahakemusten määrä palasi rajuun kasvuun - se moninkertaistui.

Viime vuonna turvapaikkahakemuksia jätettiin hiukan yli 4 000, mikä on enemmän kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla. Vielä edellisvuonna määrä jäi 1 505 hakemukseen. Ei ole liioiteltua puhua turvapaikkatilanteen räjähtämisestä käsille loppuvuodesta.

Siinä rytäkässä uusien sijoituskuntien löytäminen turvapaikanhakijoille osoittautui todelliseksi ongelmaksi, vaikka valtio antaakin rahaa. Kemi oli myönteinen poikkeus.

Noin 22 600 asukkaan kaupunkiin on majoitettu nopeassa tahdissa 250 turvapaikanhakijaa, minkä ei sinänsä pitäisi olla ongelma. Ei ainakaan, jos asiaan olisi valmistauduttu hyvin - kouluttamalla henkilökuntaa, pehmittämällä paikallisten asenteita ja huolehtimalla turvapaikanhakijoiden kotiuttamisesta pohjoiseen teollisuuskeskukseen.

Nyt ollaan pahasti jälkijunassa. Kemissä poliisit ja vartijat yrittävät turvata rauhan, jotta nyrkit vaikenevat.

- Toiset kurdit ovat varoittaneet minua, että illalla ei kannata liikkua ulkona. Suomalaiset tulevat ja antavat köniin. Olen peloissani, kuvailee Tanya Ahmed Muhammed elämäänsä Kemin vastaanottokeskuksessa.

Kurditoimittaja joutui pakenemaan Pohjois-Irakista, sillä paikalliset sotilaat uhkasivat hänen henkeään.

Nyt Muhammed joutuu elämään pelossa Kemissä. Tekikö 24-vuotias mies uhkarohkean pakomatkansa Irakin vuorilta rekan uumenissa turhaan? Oliko viikon piileskely pienessä laatikossa kuljettajan penkin takana syömättä ja liikkumatta sittenkään uhrauksen arvoinen?

Sitä Muhammed kysyy itseltään, kun nuorukainen katselee huuruisen ikkunan läpi havumetsään.

Väkivallan kierre Kemissä ei oikeastaan ole kenenkään vika. Toisaalta se on kaikkien vika. Vastaanottokeskus perustettiin kovalla hopulla marraskuussa, kun turvapaikanhakijoiden virta oli lyönyt maahanmuutosta päättävät ällikällä.

SPR otti Kemissä vastuun 150 turvapaikanhakijasta, mutta joutui pian laajentamaan toimintaansa 250-paikkaiseksi. Ensimmäiset asiakkaat saapuivat vastaanottokeskukseen henkilöstön perehdyttämispäivänä. Uuden vuoden ensimmäisinä viikkoina kiire on jatkunut.

- Jouduimme aloittamaan kesken valmisteluprosessin. Ihmisiä tuli paljon enemmän ja paljon nopeammassa tahdissa kuin odotimme, Kemin vastaanottokeskusta johtava Pirkko Rytkönen myöntää.

Kemin vastaanottokeskuksen mahtava henkilökunta joutui mahdottoman tehtävän eteen. Hyppy liikkuvaan junaan ei onnistunut ilman vammoja. Paitsi henkilöstön koulutus, myös turvapaikanhakijoiden perehdytys suomalaiseen tapakulttuuriin jäi puutteelliseksi. Tapakoulutuksessa kun ei yksi tai kaksi iltaa riitä.

Avuksi tuli joukko paikallisia nuoria miehiä. Heidän omintakeinen perehdytyksensä paikallisessa ravintolassa johti rähinöintiin 11. tammikuuta.

Annetaan silminnäkijöiden ja osallisten kertoa, mitä tapahtui. Päästetään ääneen kaksi kemiläiskaverusta. Asian arkaluontoisuuden takia he haluavat esiintyä nimettöminä.

- Meidän ja turvapaikanhakijoiden, jotka olivat kurdeja, välille syntyi suukopua. He käyttäytyivät röyhkeästi seurueemme naisia kohtaan ja huomautimme asiasta. Kurdit haukkuivat välittömästi rasisteiksi, miehet sanovat.

Valomerkin jälkeen parinkymmenen hengen kurdijoukko ja viisi suomalaista suuntasivat paikalliseen pitseriaan. Kaverukset kertovat aavistelleensa pahinta, kun joukko katosi kulman taakse.

- He vetivät huivit kasvojensa eteen. Minut kaadettiin maahan ja sain potkuja päähäni. Menetin tajuntani ja kun heräsin, he olivat poissa, kavereista lyhyempi muistelee.

Pitempi mies lyötiin tantereeseen isolla jäälohkareella, jonka jäljet ovat edelleen miehen otsassa. Paikalle soitettiin ambulanssi, ja haava vaati 11 tikkiä. Hän teki tapauksesta rikosilmoituksen.

- Aivan sama, onko mies suomalainen tai ulkomaalainen, jos hän käyttäytyy naista kohtaan, kuten he käyttäytyivät, asiasta tulee riitaa, pitempi mies tuumaa.

Tapahtuneen poliisitutkinta on kesken. Valitettavasti välikohtaus ei jäänyt ainoaksi.

Suomea on herätellyt todellisuuteen maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio. Hänen hätähuutonsa kaikuvat tyhjyyteen, sillä lisäresursseja ei ole luvassa.

Oleskelulupien käsittelyaika on venymässä kohtuullisesta kuudesta kuukaudesta jopa kahteen tai kolmeen vuoteen. Kaiken huipuksi oleskelulupapäätökset tekevän maahanmuuttoviraston resursseja aiotaan leikata 35 työntekijällä vuoden loppuun 2011 mennessä, jotta tuottavuus kohenee. Tällä hetkellä virastossa hommia paiskii 240 ihmistä.

Samaan aikaan turvapaikanhakijoiden määrä on noussut tuhansilla ja muukin maahanmuutto on lisääntynyt.

- Koko maahanmuuttoon liittyvä ketju tulisi resurssoida uudelleen. Nykytilanne on sietämätön, Vuorio puuskahtaa.

Ylijohtaja tuntee ketjun läpikotaisin, ja hänen sympatiansa ovat vastaanottokeskusten puolella.

- Ne ovat aivan ylikuormitettuja. Henkilökunta ei ehdi millään jakaa turvapaikanhakijoille edes perusinfoa siitä, miten Suomessa tulisi elää ja olla.

Siksi Kemin tapahtumat eivät olleet yllätys Vuoriolle.

Vastaanottokeskusten paikkamäärä on ollut rajussa laskussa koko 2000-luvun. Turvapaikanhakijoiden määrän ryöpsähdettyä uusia keskuksia on perustettu kiireen vilkkaa, mutta tahti on silti liian verkkainen.

Kun oleskelulupapäätökset venyvät, turvapaikanhakijat pakkautuvat vastaanottokeskuksiin. Myönteisen oleskelulupapäätöksen saaneiden ihmisten sijoittaminen kuntiin tökkii sekin pahasti, koska kuntien saamat korvaukset eivät vastaa kuluja.

Kemin vastaanottokeskuksen asukeista toistaiseksi vasta yhdeksän henkilöä on saanut oleskeluluvan. Heidät on sijoitettu Kemiin, kiitos kaupungin myönteisen suhtautumisen.

Kurdien ja kantaväestön kahakka 11. tammikuuta aiheutti väkivallan kierteen. Viikkoa myöhemmin oli kurdien vuoro kieriskellä maassa. Paikallisten miesten joukko hyökkäsi aamuyöllä kaupungilla 40-vuotiaan kurdin kimppuun. Potkittu oli ollut vasta viikon Suomessa.

Tuntia aiemmin kantaväestöön kuuluvat henkilöt karauttivat autoilla Takajärven kaupunginosassa sijaitsevan vastaanottokeskuksen pihalle. Taustatyöt oli tehty, sillä tunkeutuvat rikkoivat kaljapulloilla juuri sen talon ikkunoita, jossa asuu ainoastaan turvapaikanhakijoita. Tällaisia taloja on Takajärvellä vain yksi.

- Hyökkäys oli shokeeraava ja johti siihen, että olemme joutuneet tehostamaan vartiointia. Kyseisessä rakennuksessa elelee muun muassa kaksi yksinhuoltajaa lapsineen. Ihmiset ovat peloissaan ja yritämme parhaamme mukaan hälventää heidän pelkojaan, vastaanottokeskusta johtava Rytkönen toteaa.

Kemiläiskaverukset toteavat, että väkivalta oli seurausta aiemmista tapahtumista, mutta sanoutuvat tiukasti irti rettelöinnistä.

- Voin vannoa, etten tiedä, ketkä olivat hyökkäyksen takana, sanoo lyhyempi.

- Kosto ei ollut oikein, kuten ei sekään, että he hyökkäsivät kimppuumme, pitempi lausuu.

Tapauksista on uutisoitu valtakunnallisesti, ja Kemi on saanut kyseenalaista julkisuutta. Se harmittaa kaveruksia.

- Tähän asti olemme tulleet oikein hyvin toimeen maahanmuuttajien kanssa.

He, kuten myös Tanya Ahmed Muhammed kiistävät jyrkästi, että kahakoissa olisi kyse rasismista. Oikeampi ilmaus olisi ehkäpä kulttuurien yhteentörmäys.

- Suomessa kyllä kunnioitetaan ihmisoikeuksia. Huomaan sen marketeissa tai kirjastossa, Muhammed rauhoittelee.

- Voihan toki olla, että Kemissä on ryhmä, joka ei pidä ulkomaalaisista, hän lisää.

Kemin poliisi tutkii tapausten taustoja ja motiiveja. Poliisista on todettu, että humalaisten tappelut ja rasismi ovat kaksi eri asiaa.

Valtakunnan poliitikot helposti vaikenevat ulkomaalaisasioista peläten joko rasistin tai liian avokätisen leimaa. Keskustelu junnaa, kun puhujat keskittyvät varjonyrkkeilyyn perussuomalaisten ylen puheliaiden kunnanvaltuutettujen kanssa.

Kemissä perussuomalainen ylsi syksyn kuntavaaleissa kolmanneksi suurimmaksi ääniharavaksi. Tuore kaupunginvaltuutettu Harri Tauriainen (ps) ihmettelee vastaanottokeskuksen pikaista perustamista ja turvapaikanhakijoiden suurta määrää.

- Tämänkokoisessa kaupungissa 250 turvapaikanhakijaa erottuu kaupunkikuvassa. Varmasti omienkin äänestäjieni joukossa on paljon sitä mielialaa, että ensin tulisi huolehtia omista työttömistä ja ihmisistä, ääniharava pohjustaa.

Tauriainen ei sulje pois sitä, että taloushuolet ruokkisivat kahakointia. Ajoitus vastaanottokeskuksen perustamiseen ei ollut paras mahdollinen. Kemissä on käynnissä yt-neuvottelujen suma, sillä kaupungin 10 000 työpaikasta jopa 3 000 on uhattuna. Ilmapiiri kiristyy huonojen uutisten myötä.

Edellisen laman maksumiehiä olivat tavalliset kadunmiehet. Maksavatko maahanmuuttajat terveydellään tämän laman hinnan?

- On ikävää Kemille, että työllisyystilanne heikkenee. Muistuttaisin kuitenkin, että vastaanottokeskus pyörii sataprosenttisesti valtion rahoilla. Lisäksi korjaustyöt kaupungin vuokrataloissa ovat luoneet työllisyyttä, ja myös turvapaikanhakijat käyttävät toimeentulotukensa tällä alueella, sanoo vastaanottokeskuksen Pirkko Rytkönen.

Riitaisasti alkanut yhteiselo on johtanut ikävään tilanteeseen. Osapuolet eli eri kansanryhmät ovat leiriytyneet omiin oloihinsa ja poteroita kaivetaan vauhdilla. Turvapaikanhakijat pelkäävät lähteä Takajärveltä keskustaan.

Tunnetuin synkeä esimerkki on Rosengårdin lähiö Malmössa. Rosengårdin 22 000 asukkaasta yli 80 prosenttia on maahanmuuttajia tai heidän jälkeläisiään. Poissa silmistä, pois mielestä. Suurin osa heistä elää ruotsalaisen yhteiskunnan ulkopuolella, mikä aiheuttaa valtavia sosiaalisia ongelmia.

Tauriaista ei hetkauttaisi, vaikka hänen naapuriinsa perustettaisiin vastaanottokeskus.

- Kuvailemasi tilanne ei ole itse asiassa kaukana todellisuudesta. Välissä on vain metsikkö.

Tauriainen langettaa vastuun Kemin tilanteesta pitkälti turvapaikanhakijoille, joiden tulisi hänen mukaansa noudattaa Suomen lakeja ja tapoja. Perussuomalaisten Lapin piirin puheenjohtajaa kismittää koko maahanmuuttoon liittyvä keskustelu.

- Poikkipuolista sanaa ei voi sanoa ilman rasistin leimaa, Tauriainen purnaa.

Hän muistuttaa silti, että hädässä olevia tulee auttaa. Suomikin on saanut aikojen saatossa osansa avusta.

Somalialaiselle Mohamed Mohamed Jirdelle apu totisesti kelpaa. Hän levittää paahtoleivälle maapähkinävoita ja on kiitollinen vähäeleisesti sisustetusta kämpästä Kemissä. Ystävällisen miehen katse on surumielinen.

- En ole saanut mitään yhteyttä perheeseeni sitten joulukuun alun. Olen todella huolissani vaimostani ja kahdesta pienestä lapsestani Khalidista ja Safasta.

Jirde on koulutukseltaan geologi, mutta myi perheensä elättämiseksi tomaatteja, riisiä ja suklaata maan pääkaupungissa Mogadishussa. Lopulta Jirden oli pakko paeta, jotta ei pääse hengestään sisällissodan repimässä maassa.

- Somaliassa tapahtuu joka päivä kauheita asioita, joita en halua kuvailla. Toivo alkaa hiipua. Tulevaisuuttani en viitsi pohtia, sillä se tekee minut hyvin surulliseksi.

Jirden kohtalo on hyvä muistutus siitä, että hätä ei maailmasta lopu, ja Suomen pitää kantaa vastuunsa. Vastuunkantoa ei ole se, että vastaanottokeskukset pakataan täyteen turvapaikanhakijoita.

Tällä menolla joku uhkaa päästä hengestään. Oli hän sitten työtaakan alle uupuva lupaviranomainen, vastaanottokeskuksen työntekijä, työtön kemiläinen tai turvaa etsivä maahanmuuttaja.

Ihmisiä kaikki tyynni.

Lähde

Helsingin Sanomat 30.1.2009

2009-01-30T02:02:00.000-08:00

Myyjä lukitsi ryöstäjän kultasepänliikkeeseen

Ryöstäjää paennut myyjä lukitsi veitsellä uhannen virolaismiehen kultasepänliikkeeseen Helsinginkadulla perjantaina iltapäivällä.

Hesarin Kello ja Kulta -kultasepänliikkeeseen tuli kello 14 jälkeen virolainen mies ryöstöaikeissa. Kun liike oli tyhjentynyt muista asiakkaista, otti mies esille kääntöveitsen, jolla hän uhkasi yksin jäänyttä naismyyjää.

Myyjä ei aikaillut tilanteessa. Hän pakeni ulos ja lukitsi ohikulkijan avustamana ulko-oven, jolloin ryöstäjä jäi sisälle nalkkiin. Mies ei tehnyt kiinni otettaessa vastarintaa.

”Poliisilla oli helppo tehtävä napata hänet sieltä kiinni”, kiittelee rikoskomisario Mikko Halme Helsingin poliisista.

Nainen sai lieviä vammoja ulospakenemisen yhteydessä. Hän oli tapauksesta luonnollisesti järkyttynyt, vaikka toimikin tilanteessa rohkeasti.

”Myyjälle tämä on rankka kokemus, kun veitsellä uhataan. Siitä voi tulla ikuisia traumoja”, Halme toteaa.

Poliisi tutkii rikosta törkeän ryöstön yrityksenä, koska teossa käytettiin hengenvaarallista teräasetta.

Helsinkiläinen kultasepänliike joutui kolmannen kerran ryöstön kohteeksi kuukauden sisällä.

Helsingin Mikonkadulla sijaitseva Westerbackin koruliike ryöstettiin aseella uhaten 27. joulukuuta. Ryöstäjät saivat huomattavan saaliin.

Malmin Korupajan ryöstö puolestaan epäonnistui kuun puolivälissä. Turvatoimien ansiosta ryöstäjä saatiin kuitenkin kiinni heti liikkeen ulkopuolella.

Lähde

Helsingin Sanomat 29.1.2009

2009-01-29T02:01:00.000-08:00

Turvapaikanhakijoiden sijoituskohteet jakavat paikallisten mielipiteet

Marttahotellin naapurissa asuva Irene Kristiansen astuu ulos Uudenmaankatu 26:n rappukäytävästä.

"Pelkään, että turvapaikanhakijat aiheuttavat tänne ongelmia ja rauhattomuutta, koska heillä ei ole rahaa", 30 vuotta Punavuoressa asunut rouva arvelee.

"Muuten olen siirtolaisten lämmin puolustaja, mutta täytyykö pakolaiset aivan tänne keskustaan sijoittaa?" Kristiansen kyselee ja kertoo, että hänen laukkunsa on yritetty ryöstää kaksi kertaa lyhyen ajan sisällä.

Samassa rapussa asustava Teija Jones kertoo kuulleensa kaupungin sijoitusaikeista viikonlopulla vierailleilta ystäviltään.

"He kysyivät, eikö minua huolestuta, kun naapuriin sijoitetaan turvapaikanhakijoita. En minä sillä tavalla asioita näe. Jos heistä lähtee vähän ääntä, ei varmaankaan sen enempää kuin seinän takana meneillään olleesta remontista."

"Ja täytyyhän heidän jossakin asua."

Kerrosta ylempänä asustava Hannes Tuomi suhtautuu turvapaikanhakijoihin pidättyväisemmin.

"Asenteeni on ehkä kielteinen. Ehkä he tuovat levottomuutta alueelle", hän tiivistää ovenraosta.

Operoitua polveaan kuntouttava Esko Kettunen tuntee kulkevansa Uudenmaankadulla turvassa.

"Mun mielestäni Marttahotelli on hyvä vaihtoehto. Ei heitä ummikkoina Kajaanin taakse minnekään hankeenkaan voi sijoittaa", Tarkk'ampujankadulla asuva Kettunen sanoo.

Viereisessä myymälässä armeija- ja ulkoiluvaatteita myyvä Henri Eerola ei usko, että vastaanottokeskus vaikuttaisi mitenkään liiketoimintaan.

"On meillä omastakin takaa kaikenlaisia äärityyppisiä asiakkaita, en usko että heissä sen pahempia voi olla."

"Mutta miksi heidät tänne keskustaan pitää sijoittaa? On se monen paikallisen yöunet vienyt."

Läheisessä Tullihallituksessa työskentelevä Timo Mehtonen suhtautuu myönteisesti sijoituskeskukseen.

"Keskusta on hyvä paikka. Täällä palvelut ja viranomaiset ovat lähellä. Meidän pitää vain hyväksyä se, että erilaisista taustoista tulevat ihmiset ilmestyvät Helsingin kaduille."

Lähde

Ilta-Sanomat 28.1.2009

2009-01-28T02:00:00.000-08:00

Kotkan rahtilaivajänikset hakevat turvapaikkaa Suomesta

Suomalaisesta rahtilaivasta löydetyt kaksi salamatkustajaa hakevat turvapaikkaa Suomesta. Nuorehkot miehet löydettiin Espanjasta saapuneesta m/s Misanasta, kun alus oli saapunut Kotkan satamaan keskiviikon vastaisena yönä.

- Miehet ovat ilmeisesti lähtöisin Pohjois-Afrikasta. Molemmat ovat ilmoittaneet hakevansa turvapaikkaa, kertoo yliluutnantti Jan Sundell Suomenlahden merivartiostosta.

Rahtialus tarkastettiin päivän aikana Kotkan satamassa. Toinen miehistä löydettiin sattumalta aluksen konehuoneesta, ja toinen laivan henkilökunnan etsinnöissä pelastusveneestä ulkotiloista.

Rajavartiolaitos tutkii juttua epäiltynä kahtena valtionrajarikoksena.

- Tutkintaan vaikuttaa tietysti osaltaan alkava turvapaikkatutkinta. Vastaavia tapauksia paljastuu yksi tai kaksi vuodessa, sanoo Sundell.

Lähde

Helsingin Sanomat 28.1.2009

2009-01-28T01:58:00.000-08:00

Kaksi salamatkustajaa jäi kiinni rahtilaivasta Kotkassa

Kotkaan yöllä Espanjasta saapuneesta suomalaisesta rahtilaivasta m/s Misanasta löydettiin kaksi salamatkustajaa.

Kotkaan yöllä saapuneesta suomalaisesta rahtilaivasta löydettiin aamulla kaksi salamatkustajaa. Suomenlahden merivartiosto tarkasti alukseen Kotkan satamassa.

Toinen salaa matkannut mies löytyi sattumalta aluksen konehuoneesta. Toinen mies löytyi laivan henkilökunnan etsinnöissä.

Alus saapui Espanjasta Kotkan satamaan puoli kahden aikaan yöllä.

Rajavartiolaitos tutkii asiaa epäiltynä kahtena valtionrajarikoksena.

Lähde

Helsingin Sanomat 27.1.2009

2009-01-27T01:55:00.000-08:00

Nigerialaismiehen naisystävät allekirjoittivat kutsuja Suomeen

Vantaan käräjäoikeus alkoi tiistaiaamuna käsitellä laittomaksi epäiltyä nigerialaisten järjestämistä Suomeen.

Nigerialaismies sai useat naisystävänsä allekirjoittamaan tuntemattomille ihmisille ainakin osittain valheellisia kutsuja Suomeen.

Erään naisen mukaan mies vietteli hänet kutsujen allekirjoitusten tähden. Kahden muun naisen mukaan heitä painostettiin laittamaan nimensä kutsuihin.

Naisten allekirjoittamia kutsuja käytettiin hyväksi viisumeiden saamiseksi Suomeen.

Kaikki syytetyt kiistivät kaikki syytteet. Jotkut heistä myönsivät osan syyttäjien väitteistä, mutta eivät pitäneet tekoja laittoman maahantulon järjestämisinä.

Syytteet luettiin viidelle nigerialaiselle pääsyytetylle ja kymmenkunnalle suomalaiselle.

Syyttäjien mukaan he järjestivät noin 20 nigerialaista laittomasti Suomeen. Lähes 200 nigerialaisen osalta epäillyt rikokset jäivät yrityksen asteelle.

Epäilty rikoskokonaisuus jakaantuu kahteen haaraan. Kolmen päätekijän epäillään pyörittäneen vuosien ajan asiakirjojen väärennöstehdasta Hoasin opiskelija-asunnossa Helsingin Kannelmäessä.

Ryhmä haki opiskelupaikkaa tiettävästi sadoille nigerialaisille ihmisille lähettämällä hakemuksia oppilaitoksiin etenkin pääkaupunkiseudulle mutta myös muualle maahan.

Oppilaitokset myönsivät opiskelupaikkoja, minkä ansiosta ryhmän epäillään onnistuneen järjestämään ihmisiä luvattomasti Suomeen.

Toisessa rikoshaarassa laiton maahantulo on syyttäjän mukaan tapahtunut järjestämällä viisumeita väärillä perusteilla. Suomalaisten epäillään kutsuneen päätekijöiden toiveiden mukaisesti itselleen täysin tuntemattomia ihmisiä Suomeen.

Oikeudenkäynnille on varattu kymmenen käsittelypäivää. Syyttäjiä on kaksi.

Lähde

Yle Uutiset 26.1.2009

2009-01-26T02:00:00.000-08:00

Kunnat kielteisiä turvapaikanhakijoille

Sisäasiainministeriön patistelut turvapaikanhakijoiden tilanteen helpottamiseksi kaikuvat Itä-Suomessa kuuroille korville. Ministeriö on kovistellut kuntia perustamaan vastaanottokeskuksia sekä lisäämään kiintiöpakolaisten määrää, sillä tuhannet ihmiset ovat vailla elinpaikkaa.

Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut tänä vuonna räjähdysmäisesti ja uusia vastaanottokeskuksia tarvitaan kipeästi.

Toiveet kohdistuvat varsinkin Savoon, sillä alueen kunnissa ei ole ainoatakaan vastaanottokeskusta. Katseet kohdistuvat suuriin kuntiin kuten Kuopioon ja Mikkeliin, missä on jo olemassa tarvittavia palveluita turvapaikanhakijoille.

Sisäasiainministeriön pyynnöt valuvat kuitenkin kuin vesi hanhen selästä. Neuvotteluja on käyty, sopivia rakennuksia on valmiiksi tyhjillään, mutta kunnat eivät halua ottaa turvapaikanhakijoita kontolleen.

Itä-Suomen ainoassa vastaanottokeskuksessa Pohjois-Karjalassa uusien keskusten lisäksi kuntien toivotaan nostavan kiintiöpakolaisten määriä. Sen lisäksi, että uusia turvapaikanhakijoita on jonoksi asti, pitäisi jo oleskeluluvan saaneet saada sijoitettua pois keskuksesta kuntiin ja normaaliin elämään.

Esimerkiksi Etelä-Savossa kiintiöpakolaisten paikkamäärät kuitenkin vähenivät vastikään viidelläkymmenellä kuntaliitosten seurauksena, eikä halukkuutta kiintiön kasvattamiseen juuri ole.

Kunnissa vedotaan surkeaan taloustilanteeseen - siitäkin huolimatta, että valtio korvaisi vastaanottokeskuksista aiheutuvat kustannukset kokonaan. Eri kulttuureista tulevien perheiden saattaminen suomalaiseen arkeen on kuitenkin melkoinen ruljanssi, joka vaatii kunnalta paljon muutakin kuin rahaa.

Kuntien antamista virallisista syistä huolimatta sisäasianministeriön kokemus on, että todellinen syy kariutuneiden neuvottelujen taustalla on useimmiten ennakkoluulo.

Lähde

Aamulehti 26.1.2009

2009-01-26T01:56:00.000-08:00

Säännöllisesti pakolaisia vastaanottaa Pirkanmaalla vain kolme kuntaa

Pirkanmaalaisten kuntien halu ja valmius sijoittaa pakolaisia jakaantuu kolmeen kantaan.

Kolmannes kieltäytyy voimavarojen puutteessa, toinen kolmannes toivottaa pakolaiset tervetulleiksi, joko heti tai esimerkiksi ensi vuonna. Loput eivät ole ajatelleet asiaa.

Aamulehti kysyi kunnilta niiden valmiutta vastaanottaa pakolaisia asukkaikseen. Tampereella, Nokialla ja Pirkkalalla on kiinteä sopimus TE-keskuksen kanssa pakolaisten asuttamisesta. Tampereelle sijoitetaan vuosittain 70 pakolaista, Nokialle ja Pirkkalaan kumpaankin kymmenen. Lisäksi perheenyhdistämisohjelman kautta tulee muutamia lisähenkilöitä.

Avoimella, vuosittain katsottavalla sopimuksella pakolaisia ottavat vastaan Punkalaidun, Valkeakoski, Ylöjärvi ja Lempäälä. Tuoreita kokemuksia on Punkalaitumella, joka vuosi sitten sijoitti kolme burmalaisperhettä. Kunnassa toimii myös SPR:n turvapaikanhakijalasten ja -nuorten ryhmäkoti.

Raha hiertää

Valtakunnallisesti pakolaisten vastaanottamista kuntiin hiertää valtion korvauspolitiikka, jota kunnat pitävät jälkeen jääneenä. Pirkanmaallakin korvaukset pohdituttavat.

- Toivoisi, että valtio kantaisi paremmin vastuunsa. Kuntien korvaussummat ovat pitkään pysyneet samoina ja kattavat vain osan kustannuksista, toteaa Tampereen pormestari Timo P. Nieminen.

Lähde

Helsingin Sanomat 26.1.2009

2009-01-26T01:54:00.000-08:00

Helsinki valmis laajentamaan turvapaikanhakijoiden vastaanottoa

Helsingin kaupunginhallituksessa vallitsi puheenjohtaja Suvi Rihtniemen (kok) mukaan maanantaina yksimielisyys siitä, että kaupungin on järjestettävä lisää paikkoja Suomeen tuleville turvapaikanhakijoille. Asia jäi vielä pöydälle.

"Kaupunginhallituksessa aiheutti hämminkiä tieto, jonka mukaan Helsingin vastaanottokeskusta Kyläsaaressa oltaisiin lopettamassa. Nykyiset tilat ovat sosiaaliviraston mielestä huonokuntoiset", kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rihtniemi kertoo.

Tilanteesta tehdään selvitys ensi maanantaiksi.

Kaupunginhallitus on neuvotellut turvapaikanhakijoiden sijoitusta koskevan sopimuksen muuttamisesta valtion kanssa.

Sopimus tietää sitä, että turvapaikanhakijoille pitää perustaa 400 uutta majoituspaikkaa entisten lisäksi.

Helsingissä toimii nykyisin kaksi vastaanottokeskusta. Kyläsaaressa on 233 paikkaa ja Metsälässä 46 paikkaa.

Jos uusia turvapaikanhakijoita tulee Helsinkiin lisää, se merkitsee uusien vastaanottokeskusten perustamista Helsinkiin tai muualle pääkaupunkiseudulle.

Kaupunginhallitus ei keskustellut siitä, mihin uudet vastaanottokeskukset perustetaan. Sosiaalivirasto on selvittänyt kahden helsinkiläisen hotellin ottamista turvapaikanhakijoiden käyttöön.

Tyhjillään oleva Marttahotelli Uudenmaankadulla ja muutaman kuukauden kuluttua toimintansa lopettava hotelli Fenno Kaarlenkadulla Kalliossa voitaisiin ottaa nopeasti uuteen käyttöön.

Kokoomuksen mielestä hotelleja voidaan käyttää tilapäisesti vastaanottokeskuksina, ja kaupungin pitää tutkia muita vaihtoehtoja pysyväksi sijoituspaikaksi.

Sosiaaliviraston johtava asiantuntija Jarmo Räihä pitää hotelleja kuitenkin käytännössä ainoina vaihtoehtoina, jos uusia paikkoja halutaan nopeasti turvapaikanhakijoiden käyttöön.

Kaupunki omistaa Nurmijärvellä Röykässä entisen mielisairaalan, joka on ollut tyhjillään jo yli kymmenen vuotta eikä sille ole löytynyt uutta käyttöä.

"Sen muuttaminen vastaanottokeskukseksi vaatisi suuren ja aikaa vievän remontin", Räihä sanoo.

Hän ei ota kantaa siihen, sopisiko syrjäinen sairaala muuten tähän käyttöön.

Lähde

Yle Uutiset 25.1.2009

2009-01-25T01:51:00.000-08:00

Syrjäseutu ahdistaa turvapaikanhakijoita

Salon Suomusjärvellä sijaitsevassa entisessä Syvälammen motellissa asuu tällä hetkellä 50 turvapaikanhakijaa. He eivät ole tyytyväisiä.

Turvapaikanhakijat tuotiin tilapäismajoitukseen Helsingin alueelta, jossa he saivat päivisin liikkua vapaasti kaupungilla. Erityisesti mielipahaa aiheuttaa ruoka. Somalialaisille perinneruokien valmistus on tärkeää. He kaipaavat takaisin Helsingin vastaanottokeskuksiin, jossa heillä oli mahdollisuus ostaa ruokatarvikkeita kaupungilta ja valmistaa ruokansa itse.

- Olemme eristyksissä kaupungeista ja ostospaikoista. Jos haluamme ostaa jotakin, meidän pitää matkustaa 20 kilometriä, eikä täällä ole säännöllisiä kulkuyhteyksiä, kertoo Abdulgadir Hassan.

Tilapäisten vastaanottokeskusten ongelmana on myös palveluiden järjestäminen. Syvälammella esimerkiksi terveyspalvelut on hoidettu siten, että paikalla käy hoitaja. Keskuksessa on myös koko ajan paikalla ohjaajia. Asukkaat itse ovat kuitenkin palveluja enemmän huolissaan tekemisen puutteesta.

- Meillä ei ole huoneissamme televisioita tai muuta viihdettä, eikä paikkoja joihin mennä. Emme saa päättää mistään itse, sanoo Abdi Mohamed Abdi.

Vapaa-ajan ongelmiin on luvassa helpotusta ensi viikolla. Halukkaat pääsevät pelaamaan jalkapalloa tai salibandya Suomusjärven koulun salissa.

Yksityiskiinteistöt ovat kortilla

Tilapäisiä vastaanottokeskuksia ja lasten ryhmäkoteja on Syvälammen lisäksi avattu ainakin Espoon, Kotkan ja Närpiön alueille. Usein keskukset perustetaan yksityisiin tiloihin tai majoitusliikkeisiin. Ongelmia aiheuttavat muun muassa terveys- ja koulupalvelujen saatavuus.

Tiloja tarvitaan lisää, sillä Suomen vastaanottokeskuksissa on tilaa 2 500 ihmiselle kun Suomessa on turvapaikanhakijoita lähes 3 500. Kiinteistöjä etsineen konsultin mukaan vaikeudet eivät lopu sopivien tilojen löytymiseen.

- Usein jo siinä vaiheessa kun tutkimme sopivaa kiinteistöä leviää huhu vastaanottokeskuksen tulosta paikkakunnalle. Siitä alkaa sellainen rumba ja vastustus, että neuvottelut tiloista kaatuvat siihen, kertoo Matti Jäntti Hehku Consulting Oy:stä.

Pakolaismäärän odotetaan kasvavan

Viime vuonna Suomeen tuli neljä tuhatta turvapaikanhakijaa, kun vuonna 2007 heitä oli 1 500. Tänä vuonna määrä saattaa nousta jopa kuuteen tuhanteen. Eniten hakijoita tulee Irakista, Somaliasta ja Afganistanista. Helsingin vastaanottokeskuksen johtajan Leena Markkasen mukaan turvapaikanhakijoiden lisääntymiseen vaikuttaa osin Ruotsin tiukentunut turvapaikkapolitiikka.

Vastaanottokeskusten ruuhkautumiseen vaikuttaa myös se, että Suomesta on muutaman vuoden sisällä lopetettu useita keskuksia, viimeksi viime vuonna Perniössä ja vuotta aiemmin Tampereella.

Lähde

Yle Uutiset 24.1.2009 (2.)

2009-01-24T01:49:00.000-08:00

”Suomessa jopa kunniamurhia”

Maahanmuuttajanaisia auttavassa järjestössä uskoo Suomessa elävän kunniaväkivallan uhreja, jotka eivät tiedä, että Suomessa ei tarvitse sietää lyömistä.

Maahanmuuttajataustaisesten naisten ja lasten perheväkivallan uhreja auttavalla Monika Naiset -liitolla on 4 000 asiakasta vuodessa. Toiminnanjohtaja Reet Nurmen mukaan todellisuudessa uhreja on moninkertainen määrä.

- Naiset ovat muuttaneet Suomeen maista, joissa pari- ja lähisuhdeväkivalta ei ole rikos ja nainen on alisteisessa asemassa nähden perheeseen. Ihminen ei voi tietää, että Suomessa ei tarvitse sietää lyömistä, tönimistä, nöyryyttämistä ja paljon pahempaakin väkivaltaa.

Reet Nurmi on varma, että Suomessakin on maahanmuuttajanaisia, jotka ovat kunniaväkivallan ja jopa kunniamurhien uhreja.

Lähde

Yle Uutiset 24.1.2009

2009-01-24T01:48:00.000-08:00

Maahanmuuttajanaiset pulassa ilman kielitaitoa

Maahanmuuttajanaisten parissa työskentelevät asiantuntijat pitävät luku- ja kirjoitustaidottomuutta erittäin vakavana ongelmana. Kielitaidon puute johtaa paitsi moniin arkielämän ongelmiin, naiset eivät usein tiedä heille kuuluvista perusoikeuksista.

Marokosta Suomeen kuusi vuotta sitten tullut Elazizi Hanane on käytännössä opetellut kieltä puhumalla suomalaisten kanssa. Varsinaista kielikoulutusta hän ei ole saanut , koska hän hoitaa lapsia kotona ja mies on Hananen sanojen mukaan aina töissä.

- Osaan lukea esimerkiksi lastenkirjoja. Opin minun lapseni kanssa, Hanane kertoo.

Kolmen lapsen äidillä on paljon kavereita, jotka eivät osaa sanaakaan suomea lähes kymmenen vuoden maassa asumisen jälkeen.

Suomessa arvellaan olevan tuhansia luku- ja kirjoitustaidottomia maahanmuuttajanaisia. He eivät osaa lukea eivätkä kirjoittaa edes omalla kielellään, saati sitten suomeksi. Eniten heitä tulee Afrikan maista.

Tieto omista ihmisoikeuksista voi puuttua

Kielitaidottomien naisten määrä todennäköisesti kasvaa, koska turvapaikanhakijoiden määrä on lisääntynyt räjähdymäisesti.

Varsinkaan pakolaistaustaiset naiset eivät usein edes tiedä, että pari- ja lähisuhdeväkivalta on rikos. Naiset eivät välttämättä tiedä sitäkään, että heillä olisi oikeus tehdä töitä Suomessa.

Järjestöt auttavat naisia selviytymään suomalaisesta arkielämästä, kuten kaupassa käymisestä. Suurin osa maahanmuuttajanaisista vie lapsia kouluunkin, vaikka lapsi joutuu tulkkaamaan yhteydenpitoa vanhemmilleen.

Lähde

Vartti 23.1.2009

2009-01-23T01:46:00.000-08:00

Mökkivarkaat veivät makkaratkin pakasteesta

Herttoniemen siirtolapuutarha-alueelle on kokoontunut neljän mökkiläisen porukka vaihtamaan kuulumisia viime kuukausien tapahtumista. Puheenaiheena on marraskuussa alkanut mökkien ryöstely, jonka jälkeen omistajat terästäytyivät vartioimaan aluetta omatoimisesti.

– Varkaat kävivät täällä jopa jouluaattona. Joulun jälkeen olemme olleet vartiossa joka yö. Myös poliisi on jalkautunut tänne, sanoo Jyrki Oksanen.

Myös Kivinokan siirtolapuutarha-alueen mökkeihin on talven aikana murtauduttu. Viime viikolla kävi ilmi, että Marjaniemessä 16 mökissä oli käyty luvatta.

Ryöstelyaalto saattaa olla tällä erää ohi, sillä Itäkeskuksen komisarion Ilkka Juolan mukaan ulkomaalainen tekijä on poliisin hallussa.

– Uskomme, että marraskuun lopussa Suomeen tullut mies on toiminut yksin. Tapauksen tutkinta jatkuu.

Itäkeskuksen poliisille on tehty muutaman kuukauden aikana 80 rikosilmoitusta mökkimurroista. Nyt vangitun epäillään olevan kaikkien murtojen takana.

Jyrki Oksasen mökkiin murtauduttiin kerran marraskuussa. Joitain mökkejä on käyty penkomassa jopa kaksi tai kolmekin kertaa. Oksasen mökistä varkaille kelpasivat videot, kaksi vanhaa radiota, kelloradio sekä tyynyliina, ilmeisesti tavaroiden kuljettamisen helpottamiseksi. Tilalle oli tuotu öljylamppu.

– Muista mökeistä oli viety televisioita, oluita, makkaroita pakastimesta ja jokunen mikrokin. Eräs naapuri sanoi, että patterit oli laitettu päälle, joten mökeissä on jopa yövytty, Oksanen sanoo.

Tullessaan varas rikkoi ovia, ikkunoita ja lukkoja. Murtojälkiä näkyy mökeissä edelleen.

Tutkintavankeudessa oleva nuorukainen oli varastoinut anastamiaan tavaroita muutamiin siirtolapuutarhan mökkeihin. Osa tavaroista on edelleen kateissa.

Pakilan, Ruskeasuon ja Kumpulan siirtolapuutarha-alueilla murtoaaltoa ei sen sijaan ole ollut.

Lähde

Helsingin Sanomat 23.1.2009 (4.)

2009-01-23T01:43:00.000-08:00

Korvauksista sovinto kiinalaisravintolan jutussa Savonlinnassa

Savonlinna. Savonlinnassa ravintolaa pitänyt kiinalaispariskunta maksaa työntekijöilleen 400 000 euroa korvauksena liian pienistä palkoista ja henkisestä kärsimyksestä. Savonlinnan käräjäoikeus vahvistaa sovinnon virallisesti ensi viikolla.

Osapuolten kesken solmitun sopimuksen mukaan korvauksia saa kymmenen kiinalaista työntekijää. Vahingonkorvauksien osuus summasta on 330 000 ja henkisten kärsimysten 70 000 euroa. Yksittäiset korvaukset vaihtelevat vajaasta 87 000 eurosta noin 2 400 euroon riippuen siitä, kuinka kauan kukin työntekijä oli töissä yrityksessä.

Itse rikosjutussa oikeus antaa kansliapäätöksen helmikuussa. Syyttäjä vaatii yrittäjäpariskunnalle ehdollista vankeutta muun muassa kiskonnasta ja työsyrjinnästä. Korvausten osalta syyttäjä hyväksyi sovinnon.

Syyttäjän mukaan rikollinen toiminta tapahtui vuosina 1997–2006. Työntekijät saivat palkkaa 200–1 000 euroa kuussa. He itse laskivat vahingoikseen 700 000 euroa.

Alun perin työntekijät vaativat vastaajille rangaistusta myös törkeästä kiskonnasta ja ihmiskaupasta. Sovinnon myötä he luopuivat näistä vaatimuksista. Omistajapariskunnalta on saatu vakuustakavarikkoon varoja, jotka kattavat maksettavat korvaukset.

Jutussa kuultiin perjantaina loppulausunnot. Johtava kihlakunnansyyttäjä Matti Nissinen luopui syytteestä, joka koski törkeää velallisen petosta. Syyte liittyi epäilyksiin, joiden mukaan vastaajat olisivat salanneet omaisuuttaan ulosotossa.

Sen sijaan käräjäoikeus joutuu ratkaisemaan, syyllistyikö pariskunta muun muassa kiskontaan ja kiskonnantapaiseen työsyrjintään. Syyttäjän mukaan he käyttivät hyväksi työntekijöiden ymmärtämättömyyttä ja tietämättömyyttä Suomen lainsäädännöstä, kun he maksoivat näille liian vähän palkkaa ja teettivät liikaa töitä.

Syyttäjä vaatii molemmille ehdollista vankeutta, mutta rouvalle ankarampaa.

Syytetyt kiistävät syytteet. He väittivät olleensa yhtä tietämättömiä kuin alaisensakin työehtosopimusten säännöksistä.

Lähde

Helsingin Sanomat 23.1.2009 (2.)

2009-01-23T01:42:00.000-08:00

Kurkimäen Siwa ryöstettiin toiseen kertaan

Kurjenkallionkujalla Helsingin Kurkimäessä sijaitseva Siwa joutui ryöstetyksi perjantaiaamuna kello 8.10. Sama Siwa ryöstettiin myös 8. joulukuuta.

Miesryöstäjä sai perjantaina käsiaseella uhaten saaliikseen pienen summan rahaa. Kukaan ei loukkaantunut ryöstössä. Paikalla oli kaksi henkilökuntaan kuuluvaa, muttei asiakkaita.

Karkuun päässyt mies oli 175-senttinen ja pukeutunut tummiin vaatteisiin. Hän oli peittänyt kasvonsa ja puhui murtaen englantia.

Poliisi uskoo tapausten samankaltaisuuden perusteella, että joulukuussa oli liikkeellä sama ryöstäjä. Tuntomerkit sopivat myös Vesalan Siwan ryöstöön 29. joulukuuta.

Lähde

Yle Uutiset 23.1.2009 (2.)

2009-01-23T01:39:00.000-08:00

Turvapaikkalupien käsittelyä Thorsin mielestä nopeutettava

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r.) on huolestunut vastaanottokeskusten ruuhkaantumisesta ja turvapaikanhakijoiden lupa-asioiden hidastuneesta käsittelystä. Viime vuodesta lähtien turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa on kasvanut räjähdysmäisesti.

Tällä hetkellä kaikki Suomen vastaanottokeskukset ovat ääriään myöten täynnä ja keskukset joutuvat ottamaan vastaan enemmän asukkaita kuin niillä on majoituspaikkoja.

Tilanteen vuoksi turvapaikanhakijoiden pääsy poliisin ja maahanmuuttoviranomaisten ensimmäiseen puhutteluun venyy useilla kuukausilla. Thors esittääkin resurssien kasvattamista poliiseille ja maahanmuuttoviranomaisille, jotta oleskelu- ja turvapaikkalupien käsittelemistä voidaan nopeuttaa. Hallitus käsittelee Thorsin esitystä tammikuun loppuun mennessä.

Kunnille lisää rahaa

Thorsin mukaan myös kunnille annettavan korvauksen määrää pitäisi nostaa. Moni (YLE) kunta on kieltäytynyt ottamasta uusia turvapaikanhakijoita, koska valtion maksamat korvaukset turvapaikanhakijoista ovat jumittuneet vuoden 1993 tasolle.

Thors muistuttaa, että muun muassa opintorahaan on tullut korotus, kun taas kunnat ovat joutuneet toimimaan saman suuruisena pysyneen tuen varassa. Valtio maksaa kunnille osan muun muassa turvapaikanhakijoiden asumisesta, terveydenhuollosta ja päivähoidosta.

Turvapaikanhakijoiden määrä voi nousta

Viime vuoden aikana Suomeen saapui reilut 4 000 turvapaikanhakijaa, kun vuonna 2007 heitä oli 1 505. Hakijoiden määrää nostaa etenkin epävakaa tilanne Irakissa ja Somaliassa.

Sisäministeriön maahanmuuttojohtajan Sirkku Päivärinteen mukaan tänä vuonna turvapaikanhakijoiden määrä voi nousta 6 000:een. Turvapaikanhakijat asuvat vastaanottokeskuksissa kunnes he saavat päätöksen oleskelu- tai turvapaikkaluvasta.

Lähde

Yle Uutiset 23.1.2009

2009-01-23T01:38:00.000-08:00

Helsingin vastaanottokeskuksessa asutaan ullakolla

Helsingin vastaanottokeskuksessa on turvauduttu turvapaikanhakijoiden hätämajoitukseen viime syksystä lähtien. Tilan puutteen vuoksi osa turvapaikanhakijoista on majoitettu ullakolle.

Helsingin vastaanottokeskuksen johtaja Leena Markkanen kertoo, että keskus toimii nyt äärirajoilla. Tällä hetkellä keskuksessa on 250 turvapaikanhakijaa. Yleensä jo 200 henkilön majoittaminen on hankalaa.

Helsingin vastaanottokeskus on tarkoitettu vain turvapaikanhakijoiden läpikulkuun ja hakijoiden pitäisi siirtyä kuukauden sisällä saapumisestaan muihin vastaanottokeskuksiin. Markkasen mukaan tilaa ei kuitenkaan ole missään, ja turvapaikanhakijoita asutetaan yksityisiin majoitusliikkeisiin, kansalaisopistoihin sekä uusiin ryhmäkoteihin.

Muun muassa Espooseen on lyhyen ajan sisällä perustettu useita ryhmäkoteja yksin Suomeen saapuneille alaikäisille. Heitä on yhteensä noin 650. Helsingin vastaanottokeskuksessa yksin tulleita alaikäisiä ei ole.

Ruuhkatilanteen helpottamiseksi Helsingin ja Metsälän keskuksista siirtyi maanantaina yhteensä 40 turvapaikanhakijaa yksityiseen majoitusliikkeeseen Syvälammelle Suomusjärvelle. Vastaanottokeskuksen johtajan mukaan ongelma on se, että yksityisistä majoitusliikkeistä puuttuvat muun muassa terveyspalvelut. Ruoan ja majoituksen järjestämisessä auttaa Punainen Risti.

Lähde

Helsingin Sanomat 23.1.2009

2009-01-23T01:36:00.000-08:00

Helsinki majoittaa turvapaikanhakijoita keskustahotelleihin

Helsinki aikoo majoittaa 330–400 turvapaikanhakijaa keskustahotelleihin parin kolmen kuukauden kuluttua.

Sosiaalilautakunnan puheenjohtaja Astrid Gartz (sd) pitää keskustaa parhaana sijoituspaikkana turvapaikanhakijoiden kannalta, koska he joutuvat asioimaan paljon ulkomaalaisasioita hoitavien viranomaisten kanssa.

"He ovat keskimäärin noin kuukauden vastaanottokeskuksessa", hän sanoo.

Kaupunki aikoo vuokrata vastaanottokeskusten käyttöön entisen Marttahotellin Punavuoresta ja hotelli Fennon Kalliosta. Marttahotelli lopetti toimintansa viime kesänä ja Fenno jatkaa enää pari kolme kuukautta hotellina.

Lähde

Vartti 22.1.2009

2009-01-22T02:51:00.001-08:00

Puukotuksen tutkinta odottaa tulkkia

Poliisi ei vielä torstaina aamupäivällä ollut päässyt kuulustelemaan Vuosaaren Neitsytsaarentiellä keskiviikkoiltana tapahtuneeseen puukotukseen osallistuneita henkilöitä kieliongelman takia. Poliisi odotti Helsingin tulkkikeskuksesta saapuvaa tulkkia, jotta kuulustelut pääsisivät alkamaan. Poliisi ei kerro tekijöiden kansalaisuutta.

Asunnossa puukotushetkellä ollut mies kutsui paikalle poliisit yhdeksän aikaan illalla. Poliisin mukaan kenelläkään asunnossa olleella ei ole hengenvaaraa, mutta kaikilla on kehossaan teräaseesta peräisin olevia viiltohaavoja. Asunnossa oli tekohetkellä kaksi miestä ja yksi nainen, joista kaksi oli torstaina poliisin hallussa ja yksi pääsi sairaalahoidon jälkeen vapaalle. Poliisi tutkii puukotukseen johtaneita syitä.

Lähde

Helsingin Sanomat 22.1.2009

2009-01-22T02:48:00.000-08:00

Ulkomaalaiset tehneet vain vähän rikoksia Suomessa

Suomi on selvinnyt vähällä ulkomaalaisten tekemässä rikollisuudessa, koska Suomi on jäänyt maahanmuuttovirtojen ulkopuolelle. Siksi ulkomaalaisten määräkin on huomattavasti pienempi kuin vaikka Ruotsissa ja Norjassa.

"Suomessa ilmi tullut ulkomaalaisten rikollisuus on suhteellisen lievää lukuun ottamatta huumausaineiden salakuljetusta. Ruotsissa on ollut toistuvia rahakuljetusryöstöjä, joissa on takana ulkomaalaisia ammattirikollisia", sanoo erikoissuunnittelija Hannu Niemi Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta.

Pari vuotta sitten ihmetyttivät nuorten somalimiesten tekemät ryöstöt Helsingissä.

"Ryöstöaalto saatiin kuriin poliisin ja somaliyhteisön yhteistyöllä, mikä kertoo siitä, että se oli ihan toisenlaista toimintaa kuin Oslon mafiatyyppisillä rikollisjengeillä. Sitä ei saataisi kuriin isän nuhteilla."

Syy vähäiseen rikollisuuteen on, että syrjäytymisvaarassa olevia ulkomaalaisia on vähän.

Ulkomaalaisten tekemiä rikoksia on tutkittu, mutta paljon on vielä tutkimattakin. Tuorein tilasto kertoo, että ulkomaalaiset syyllistyvät rikoksiin väestöosuuteensa nähden vuosittain 1,3–1,5 kertaa enemmän kuin suomalaiset.

Kansa myös pitää ulkomaalaisia alttiimpina syyllistymään rikoksiin.

"Se pitää paikkansa ja ei pidä paikkaansa", Niemi sanoo.

"Totta on, että poliisin tietoon tulleissa rikoksissa he syyllistyvät enemmän tai ovat epäiltyinä, mutta se on pintatietoa. Tietoja pitäisi verrata esimerkiksi alueittain, ryhmittäin ja rikostyypeittäin."

Niinpä samaan ulkomaalaisten ryhmään luetaan esimerkiksi turistit ja turvapaikanhakijat. Rikollisuuden kannalta työperäinen maahanmuutto ei ole niin ongelmallista kuin muu maahanmuutto.

"Ulkomaalaiset syyllistyvät pääosin samanlaisiin rikoksiin kuin suomalaiset, ja siitä puolet on liikennerikoksia. Joistain muista maista kuitenkin tiedetään, että maahanmuuttajien syrjäytyminen ja asutuksen gettoutuminen voivat johtaa pahoihin ongelmiin."

Eniten kansalaisia kuohuttaa väkivaltarikollisuus, kuten ryöstöt. Erityisesti tuntuu kuohuttavan tapaus, jossa yhdistyvät tummaihoinen mies ja raiskattu suomalainen nainen.

Lukuja on: vuosina 2005–2007 poliisin tietoon tulleista raiskausrikoksista epäiltiin Suomessa asuvaa ulkomaan kansalaista tai Suomen kansalaisuuden saanutta ulkomailla syntynyttä lähes viidenneksessä tapauksista. Se on hurjasti enemmän kuin heidän osuutensa väestöstä.

Tyypillisiä ryhmiä ovat virolaiset, Ruotsissa syntyneet Suomen kansalaiset, Suomessa asuvat irakilaiset, somalit, turkkilaiset ja iranilaiset.

Mutta: Niemi muistuttaa, että raiskauksista vain pieni osa tulee poliisin tietoon.

Suurin osa raiskauksista tapahtuu tuttujen kesken. Ulkomaalaistaustaiset taas syyllistyvät todennäköisemmin raiskauksiin, joissa uhri on tuntematon ja joista varmuudella tulee poliisiasia.

"Ei ole tarkoitus kiistää tai mitätöidä ulkomaalaisten osuutta ja väittää, ettei mitään kulttuurillista tekijää ole taustalla. Varmaan on, mutta se tuskin selittää näihin rikoksiin epäiltyjen Viron ja Ruotsin kansalaisten suurta osuutta."

Entä mitä jos Suomessa asuvien alle 25-vuotiaiden Afrikasta ja Lähi-idästä tulleiden, ei työn perässä muuttavien miesten osuus kaksinkertaistuisi?

"Kyllä se varmaan aiheuttaisi ongelmia. Vaarana on, että syntyy ulkomaalaisten gettoja."

Lähde

Ilta-Sanomat 22.1.2009

2009-01-22T01:45:00.000-08:00

Kaikkien aikojen suomalainen korisfarssi - katso videot!

Torstaina 22. tammikuuta Helsingin DocPoint-dokumenttielokuvafestivaaleilla ensi-iltansa saavan Täynnä Tarmoa -elokuvan (engl. Basket Case) ohjaaja Oskari Pastila on erittäin tyytyväinen tuoreen elokuvansa lopputulokseen.

- Tiesin, että tässä olisi potentiaalia. Mutta se, mitä kuvausten aikana neljässä kuukaudessa tapahtui ja minkälaisia ihmisiä sinä aikana tuli eteen, yllätti minut kyllä totaalisesti. Välillä en oikein tiennyt, mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella, Pastila naurahtaa.

Alun perin tv-sarjaksi tarkoitettu, mutta erinäisten syiden vuoksi dokumenttielokuvan muotoon rakennettu Täynnä Tarmoa kuvaa miesten Korisliigassa pelaavan Porvoon Tarmon syksyä 2006, jolloin Korisliiga oli poistanut sarjasta kaikki ulkomaalaisrajoitukset.

Sääntömuutoksen innoittamana Tarmo uudisti joukkueensa ja joukkueen johdon täysin, ja seuran toimintatapoihinkin haettiin uutta linjaa uuden toiminnanjohtajan Lari Kankaan johdolla.

Joukkueeseen haalittiin ulkomaalaispelaajia ympäri maailman - Afrikasta, Amerikasta ja Euroopastakin. Seurauksena oli monikulttuurisuuden mukana tullut myllerrys pienessä Porvoon kaupungissa.

Lisäksi toiminnanjohtaja Kankaan mukanaan tuomat uudet linjaukset toivat runsaasti absurdeja ja tragikoomisia piirteitä SM-sarjaseuran toimintaan.

Kangas hankki Tarmoon näytille pelaajia muun muassa Zimbabwesta ja Kamerunista, päävalmentaja Tomi Kamisen tietämättä mitään kyseisistä testipelaajista.

Lisäksi Kangas suunnitteli seuralle uusia markkinointikeinoja, joista yhtenä esimerkkinä oli Tarmo-lakritsi.

Täynnä Tarmoa kuvaakin paitsi Kankaan absurdeja visioita, myös niiden vaikutuksia seuran toimintaan ja SM-sarjajoukkueen rakentamiseen.

Elokuva ilmentää paitsi päävalmentaja Kamisen ja Kankaan välisiä ristiriitoja ja mielipide-eroja, myös sitä kuinka seurajohdon tekemät harkitsemattomat päätökset johtavat lopulta tragikoomiseen sekasortoon ja taloudellisiin vaikeuksiin.

- En mä olisi uskonut etukäteen, että palloilujoukkuetta ja urheiluseuraa johdetaan noin. Tai että toiminta olisi niin absurdia, Pastila kertoo.

Elokuvan kuvausryhmä kulki muun muassa joukkueen mukana harjoituksissa ja sarjaotteluissa, seurasi ulkomaalaisvahvistusten arkielämää Porvoossa sekä istui mukana Tarmon hallituksen kokouksissa - niin hyvinä kuin pahoinakin aikoina.

- Monet elokuva-alan kollegat ovat kysyneet minulta elokuvan nähtyään, että ovatko nämä ihmiset nyt varmasti oikeita ihmisiä vai onko tämä vain sinun keksimäsi fiktiivinen tarina. Olen vastannut heille vain, että jos tämä olisi fiktiota, se ei menisi koskaan elokuvana läpi. Tämä elokuva kertoo sen, että oikea elämä on usein paljon käsittämättömämpää kuin fiktio, Pastila hymähtää.

Pastilan mukaan Täynnä Tarmoa antaakin hyvän kuvauksen urheiluseurojen ja pienten yhdistysten toiminnasta. Lisäksi se on Pastilan mielestä dokumentti ihmissuhteista, tulehtuneista henkilökemioista ja alkeellisen järjestötoiminnan seurauksena syntyvistä ihmiskohtaloista.

Koripallo on Pastilan mukaan Täynnä Tarmoa -elokuvassa vain konteksti.

- Kun seurojen ja yhdistysten hallituksessa istuu teollisuuspamppuja, jotka tekevät seuratyötä kevyessä harrastusmielessä ilman minkäänlaista näkemystä ja asiantuntemusta, niin tässä on tulos.

- He kokoontuvat sunnuntaipäivänä leppoisasti kahvikupin ääreen ja tekevät sitten summittaisia päätöksiä ilman minkäänlaisia perusteita, Pastila sanoo.

Täynnä Tarmoa -elokuvan ensi-ilta on torstaina 22. tammikuuta klo 19 elokuvateatteri Bio Rexissä Helsingin DocPoint-elokuvafestivaalien yhteydessä. TV2 esittää elokuvan 25. helmikuuta 2009 klo 22.55.

Lähde

Iltalehti 22.1.2009

2009-01-22T01:35:00.000-08:00

Kultaliikkeestä varastettiin koruja Aurassa

Ulkomaalaistaustaiset miehet harhauttivat myyjää.

Kaksi ulkomaalaistaustaista miestä kävi varkaissa Aurassa sijaitsevassa kello- ja kultasepänliikkeessä tänään puolen päivän aikaan.

Myyjän palvellessa toista miehistä, oli toinen kierrellyt liikkeessä katselemassa tuotteita.

Miehet viipyivät paikalla vain hetken, mutta saivat mukaansa arvokkaita kultakoruja.

Arvokorujen häviäminen huomattiin vasta miesten poistuttua paikalta.

Tapahtuvasta jotain tietäviä pyydetään ottamaan yhteyttä Loimaan poliisin puhelinnumeroon 0718746690.

Lähde

Helsingin Sanomat 21.1.2009 (3.)

2009-01-21T02:49:00.000-08:00

Haastemies tarvitsee kielitaitoa Vantaalla

Viisi suomalaista nimeä, seitsemäntoista ei-suomalaista.

Vantaan käräjäoikeuden tuore lista ihmisistä, joita syytetään rikoksesta, on A-kirjaimen kohdalta paljon puhuva: aaltoset ovat vähemmistönä abdien ja ahmedien seurassa.

Todellisuudessa suhdeluku ei ole näin jyrkkä, ja muiden kirjainten kohdalla kantaväestö on paremmin edustettu.

Haastemies Harri Lahtinen näkee ulkomaalaistaustaisten rikollisuuden työssään Vantaalla lähes päivittäin. Vieraita kieliä joutuu puhumaan usein.

Hän arvelee, että ulkomaalaistaustaisten suuri määrä listoilla johtuu siitä, että heitä asuu paljon Vantaalla. Myös lentokenttä ja iso tutkintavankila nostavat määrää.

"Mutta ihan perusjutuissa en näe eroa. Samanlaista rattijuoppojuttuja, nahisteluja ja pikku petoksia heillä on kuin suomalaisillakin."

Lahtinen on ollut haastemies yli kaksikymmentä vuotta. Sinä aikana vahvistui monikulttuurisempi Suomi.

"Kun somalipakolaisia alkoi tulla Suomeen, syntyi aluksi kulttuurien yhteentörmäys. Heillä oli erilainen käsitys kaikesta, mitä kuuluu ja ei kuulu tehdä. He pitivät itseään muita ylempänä."

Naapurit valittivat, ja Lahtinen vei somaliperheisiin velkomis- ja asuntoriitahaasteita. Vastaukseksi tuli kehotus hoitaa asia sossun kanssa.

"Mutta nyt suhtautuminen on ihan erilaista ja asiat hoituvat paljon paremmin."

Alkuhankaluuksia oli myös venäläisten ja virolaisten kanssa, mutta nyttemmin on opittu, että yhteiskuntakoneisto toimii ja tieto kulkee viranomaisten kesken.

"Pikkujutut, kuten maksamattomat laskut, he pyrkivät hoitamaan nopeasti, jotta pystyvät toimimaan normaalisti."

Vajaalla kahdeksalla prosentilla vantaalaisista on ulkomaalaistausta. Lahtinen sanoo, ettei näe enää eroa suomalaisten tai ulkomaalaisten haastamisessa. "Suurimmissa lähiöissä ei kuule paljon suomea kesäiltaisin. Somalia ja venäjää siellä puhutaan."

Lähde

Ilta-Sanomat 21.1.2009

2009-01-21T02:47:00.000-08:00

Poliisi nappasi murtoliigan - ainakin 20 rikosta

Vantaan poliisi otti keskiviikkoiltana kiinni murtoliigan, joka on viikon verran tehtaillut asuntomurtoja eri puolilla Etelä-Suomea. Kolme liigan jäsenistä on Euroopan ulkopuolelta, yksi mahdollisesti Ruotsista.

Ilta-Sanomien tietojen mukaan liiga on tehnyt murtoja paitsi Vantaalla, myös Porvoossa, Lahdessa ja Helsingissä. Saaliin arvoa ja kohtaloa ei vielä tiedetä.

Poliisi pääsi liigan jäljille ja alkoi seurata liigan jäseniä. Tämä teki iskun mahdolliseksi.

Alustavien tietojen mukaan murtokeikkoja on ainakin 20.

Lähde

Helsingin Sanomat 21.1.2009 (2.)

2009-01-21T02:46:00.000-08:00

Thors haluaa elvytyspakettiin rahaa turvapaikkahakemusten käsittelyyn

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r) vaatii siivua valtiovarainministeriön suunnittelemasta elvytyspaketista poliisille turvapaikkahakemusten käsittelyyn. Lisäksi varoja tulisi suunnata maahanmuuttajien kotouttamistoimintaan.

Thors ei kuitenkaan halua toistaiseksi arvioida, minkä suuruisista summista olisi kysymys.

Ministeri esitti ehdotuksensa toimittajille järjestetyssä lounastilaisuudessa keskiviikkona.

Thors pitää viime aikoina julkisuudessa käytyä keskustelua maahanmuuttoasioista "ennätyksellisen vilkkaana".

Hän ei kuitenkaan allekirjoita väitteitä, joiden mukaan suomalainen kotouttamispolitiikka olisi epäonnistunutta.

"On joitakin osioita, jossa valo vilkkuu keltaista, kuten nuorten maahanmuuttajien syrjäytymisessä ja jäämisessä kaiken koulutuksen ulkopuolelle. Olemme myös huolestuneita maahanmuuttajien työllistymisen esteistä", Thors sanoo.

Thorsin mukaan yksittäisten maahanmuuttajaryhmien kuten somalien tai irakilaisten kotoutumisen ei voida sanoa epäonnistuneen, vaikka heidän työttömyytensä olisikin huomattavasti muita maahanmuuttajaryhmiä korkeampi. Maahanmuuttoministeri uskoo, että kyse on pikemminkin suomalaisten rasismista.

"Mitä muuta se voisi olla? On tehty kokeita, joissa maahanmuuttaja on soittanut työpaikan perään. Kun hän on ilmoittanut ulkomaisen nimen, työpaikan on sanottu menneen. Suomalaisella nimellä töitä onkin ollut", Thors sanoo.

Somaleista noin 50 prosenttia ja irakilaisista noin 60 prosenttia on työttömiä. Maahanmuuttajaa pidetään kotoutuneena silloin, kun hän saa Suomesta töitä.

Viime vuonna turvapaikan sai 792 hakijaa, joista suurin osa tuli Irakista ja Somaliasta.

Lähde

Helsingin Sanomat 21.1.2009

2009-01-21T02:45:00.000-08:00

Ihmissalakuljetuksesta syytetty intialainen kokee tulleensa huijatuksi

Intialainen elokuvamies myönsi tänään Vantaan käräjäoikeudessa, että Suomeen on tuotu laittomasti ihmisiä elokuvatuotannon varjolla. Törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä ja törkeästä väärennyksestä syytetty mies kuitenkin sanoo, että häntä on käytetty tapauksessa hyväksi.

Mielestään huijatuksi tullut mies kiistää kaikki syytteet.

Syyttäjä vaatii miestä maksamaan yli 600 000 euroa rikoksen tuottamaa taloudellista hyötyä.

Kyse on erikoisesta rikosepäilystä, jossa rikollisryhmän epäillään järjestäneen intialaisia Suomeen ja muualle Schengen-alueelle elokuvatuotannon varjolla.

Intialaisryhmä teki viime toukokuussa suomalaisen tuotantoyhtiön kanssa satojentuhansien eurojen arvoisen sopimuksen elokuvien kuvaamisesta Suomessa.

Syyttäjä Pihla Kedon mukaan rikollisryhmä sai hankittua 117 ihmiselle kaikkiaan 129 viisumia kuvaussuunnitelmien, tuotantosopimusten ja suomalaisen tuotantoyhtiön kutsujen avulla.

Esitutkinnan mukaan viisumin saaneista vain 18 saapui varmuudella Suomeen. Näistä kahdeksan tapauksen epäillään täyttävän rikoksen merkit.

Elokuvaryhmän kuvauksiin myönnetyillä Suomen-viisumeilla matkustaneita on pysäytetty muun muassa Delhissä ja Prahassa.

Vantaalla oikeuden eteen joutui elokuvatuottajana esiintynyt intialaismies, jota toimi esitutkinnan mukaan rikollisryhmän päätekijänä. Mies odotti oikeudenkäynnin alkua vangittuna.

Lähde

Kainuun Sanomat 21.1.2009

2009-01-21T01:40:00.000-08:00

Kajaanin pakolaissopimukset uusiksi kevään aikana

Neuvottelut Kajaanin pakolaissopimusten uusimiseksi on aloitettu. Nykyisiä sopimuksia kiintiöpakolaisten vastaanotosta ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta ei vielä ole irtisanottu, vaikka valtuusto niin päätti joulukuussa.

– Sopimuksia ei uskalla irtisanoa ennen kuin on suht’koht selvää, miten sopimus uusitaan, sanoo Kajaanin hallintojohtaja, kaupunginlakimies Tuija Aarnio.

Pelkona on, että valtion pakolaisten vastaanotosta maksamat korvaukset loppuvat, jos sopimukset irtisanotaan, eivätkä uudet synny ajoissa. Molempien sopimusten irtisanomisaika on kuusi kuukautta.

– Pakolaiset, jotka täällä tällä hetkellä ovat, eivät häviä minnekään sopimuksen irtisanomisella, mutta rahan tulo voi loppua. Sellaista tilannetta ei saa päästää syntymään, sanoo Aarnio.

Kajaani ja Kainuun TE-keskus jatkavat neuvotteluja uusista sopimuksista kevään aikana. Aarnion mukaan uusi, vasta työnsä aloittanut kaupunginhallitus on ensin perehdytettävä aiheeseen.

– Ja sen jälkeen linjoja on alettava vetämään hyvin äkkiä, helmi-maaliskuun aikana.

Korvauskiista

Kajaani ottaa nykyisen sopimuksen mukaan vastaan sata kiintiöpakolaista vuosittain. Kiintiön lisäksi pakolaisia tulee perheenyhdistämisten kautta. Kajaanin turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus on virallisesti 180-paikkainen.

Poliittista keskustelua kiintiöpakolaisten vastaanoton pienentämisestä on Kajaanissa käyty pidemmän aikaa. Keskustelu kumpuaa muun muassa maahanmuuttajataustaisten lasten päivähoitoon ja perusopetukseen tuomista lisäkuluista.

Valtion kunnille maksamat laskennalliset korvaukset kiintiöpakolaisten vastaanotosta ovat pysyneet euromääräisesti ennallaan yli 10 vuotta.

Laskennallista korvausta maksetaan kolmen vuoden ajan.

Kajaanin kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa äänestyksen jälkeen irtisanoa pakolaissopimukset. Aarnion mukaan valtuusto tahto toteutetaan, kunhan uusien sopimusten sisältö alkaa olla selvillä.

Aarnio pitää selvänä, että kiintiöpakolaisten vastaanotto jatkuu ja että vastaanottokeskus jatkaa "ainakin jonkunasteisena jonkun aikaa".

Kaupunki ilmoitti alustavasti jo viime vuoden puolella TE-keskukselle, että se puolittaa kiintiöpakolaisten vastaanoton tänä vuonna puoleen eli noin viiteenkymmeneen ihmiseen.

Kajaanin maahanmuuttajapalvelut, johon kuuluvat pakolaisten vastaanotto ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus, on kaikkiaan 23 ihmisen työpaikka. Vastaanottokeskuksen puolella työskentelee 12 ihmistä.

Palvelujen piirissä on nyt 120 pakolaisperhettä, kaikkiaan 248 ihmistä. Otanmäessä perheistä asuu 26.

Lähde

Helsingin Sanomat 20.1.2009

2009-01-20T02:43:00.000-08:00

Romanikiertolaisten hökkeli purettiin Kyläsaaresta

Helsingin kaupunki on hajottanut romanikiertolaisten käyttämän majan Kyläsaaren metsiköstä. Jätelaudoista ja vanerista koottu maja purettiin viime viikolla ja viimeiset rakennusjätteet kuljetettiin pois metsästä tiistaina.

Vielä kaksi viikkoa sitten paikalla majaili neljä Romanian romania, jotka olivat Suomessa kerjäämässä ja työnhaussa. Vapaa liikkuvuus -verkoston Katja Tuomisen mukaan kolme heistä on palannut Romaniaan ja yksi mies asui majassa edelleen.

Hökkelin purkaneen Helsingin kaupungin rakennuspalveluiden Hannu Jukaraisen mukaan maja oli ollut kuitenkin monta päivää tyhjillään. Majalle jätettiin jo marraskuussa suomenkielisiä tiedotteita, joissa kerrottiin purkutöistä.

Tuomisen mukaan romanimies yöpyy nyt taivasalla. "Hänen tavaransa tuhoutuivat majaa hajotettaessa."

Helsinki perustelee hökkelin purkupäätöstä hallintokeskuksen ohjeella, jonka mukaan kaupungin maa-alueilla saa leiriytyä vain leiriytymiseen osoitetuilla paikoilla.

"Yleensä periaatteena on ollut, ettei majoja pureta, jos niissä asutaan eikä niistä ole haittaa muille", sosiaaliviraston johtava asiantuntija Jarmo Räihä toteaa.

Lähialueiden asukkaat olivat valittaneet Kyläsaaren hökkelistä.

Viime kesänä Kyläsaaresta purettiin myös asunnottomien hökkeli. Helsingissä on kuitenkin muutamia asunnottomien rakentamia metsämajoja, jotka ovat kaupungin tiedossa ja joiden annetaan olla paikallaan.

Lähde

Keskisuomalainen 20.1.2009

2009-01-20T02:39:00.000-08:00

Jyväskylään lisää pakolaisia

Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osasto on toivonut työ- ja elinkeinokeskuksilta nopeita toimia, jotta vastaanottokeskuksissa jonottavat kiintiöpakolaiset saataisiin sijoitettua kuntiin. Tällä hetkellä kuntapaikkaa jonottaa jopa 250 turvapaikan saanutta pakolaista, kertoo maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne.

Kaikki TE-keskukset ovat saaneet viime perjantaina asiaa koskevan kirjeen.

- Maahanmuutto-osasto asettaa lähiaikoina tälle vuodelle tavoitteen kuntapaikkojen kokonaismäärästä. Viime vuoden tavoiteluku oli 1 450 ja se ylitettiin. Tänä vuonna paikkoja tarvitaan selvästi enemmän.

- Väestöpohjaan nähden kuntapaikkojen määrä vaihtelee aika paljon. Jyväskylän lisäksi monien muiden samantyyppisten kaupunkien toivotaan kasvattavan vastaanottolukuaan, Päivärinne sanoo.

Keski-Suomen TE-keskus esittääkin, että Jyväskylässä 50 pakolaisen kiintiö tuplattaisiin 100 paikkaan tänä vuonna. Jyväskylän kaupungin maahanmuuttopalveluiden johtaja Kati Turtiainen toivoo, että asia etenisi poliittisessa päätöksenteossa pikaisesti.

Lisäksi sisäasianministeriön maahanmuutto-osasto on toivonut, että Jyväskylän seudulle perustettaisiin 24-paikkainen perheryhmäkoti pakolaislasten vastaanottamista varten. Ajatus saa kannatusta sekä TE-keskukselta että kaupungilta.

Tällä hetkellä perheryhmäkodin kaavaillaan sijoittuvan Säynätsaloon.

- Alaikäisiä lapsia saapunut vuonna 2008 Suomeen turvapaikanhakijana yksin aikaisempia vuosia enemmän. Olemme esittäneet vastaavia pyyntöjä myös muille kunnille, Päivärinne sanoo.

Kunnat päättävät vastaanottopaikoistaan itse, vapaaehtoisuuteen perustuen. Valtio korvaa kuitenkin kunnille valtaosan pakolaisten vastaanoton kustannuksista.

Viime vuonna turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi selvästi edellisistä vuosista. Turvapaikanhakijoita oli maahanmuuttoviraston ennakkotilastojen mukaan yli 4 000. Eniten hakijoita, niin lapsia kuin aikuisiakin, oli Irakista, Somaliasta ja Afganistanista.

Lähde

MTV3.fi 19.1.2009

2009-01-19T02:36:00.000-08:00

Syyttäjä vaatii lastensa raiskauksista epäillylle maksimirangaistusta

Helsingin käräjäoikeudessa alkoi maanantaiaamuna poikkeuksellisen seksuaalirikosjutun käsittely. Hieman yli 40-vuotiasta miestä syytetään kahteen omaan alaikäiseen lapseensa kohdistuneista törkeistä seksuaalirikoksista. Teot ovat syyttäjän mukaan jatkuneet noin kymmenen vuotta.

- Tämä on poikkeuksellisen törkeä juttu, syyttäjä Harri Ilander sanoo. Ilander sanoo, ettei vastaavanlaisia ole hänen pitkän syyttäjänuransa aikana tullut vastaan.

Jutun käsittely julistettiin salaiseksi.

Ilander kertoi vaativansa ulkomaalaissyntyiselle miehelle yhteensä 13 vuoden vankeusrangaistusta, mikä on lain sallima maksimirangaistus. Miestä syytetään törkeästä raiskauksesta ja törkeästä lapseen kohdistuvasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

- Se on tällainen niin sanottu jatkuva teko, joka käsittää useita tekoja. Ne ovat jatkuneet noin kymmenen vuotta.

Raa'at ja julmat seksuaalirikokset ovat olleet noin viikottaisia. Teot tapahtuivat eteläisessä Helsingissä.

Salainen vuoteen 2069

Miten on mahdollista, että teko on jatkunut kymmenen vuotta?

- Tähän sisältöön en voi lähteä, koska juttu on salainen, Ilander sanoo. Aiemmin oikeus on määrännyt jutun asiakirjat pidettäväksi salassa vuoteen 2069 saakka.

Seksuaalirikosten lisäksi miestä syytetään pahoinpitelyistä. Näissä muissa rikoksissa on viisi asianomistajaa.

Syytetyn asianajaja Kari Hämeen-Anttila oli oikeustalolla niukkasanainen. Hän ei kommentoinut edes sitä kiistääkö mies syytteet.

- En voi kommentoida asiaa miltään osin, puolustusasianajaja sanoi.

Asianajaja Tiina Nysten edustaa useampia asianomistajia.

- Tämä on poikkeuksellisen törkeä. Tämä on salainen juttu, koska lapsia pitää suojella.

Lapset ovat edelleen alaikäisiä. Nysten ei halua kommentoida lasten vointia.

Jutun käsittelyyn on varattu kaksi päivää.

Lähde

Savon Sanomat 18.1.2009

2009-01-18T02:32:00.000-08:00

Turvapaikanhakijoiden vyöry tulossa

Suomeen pyrkii kahden - kolmen vuoden kuluttua 3 000 - 4 000 nykyisen turvapaikanhakijan perheenjäsentä. He ovat viime vuonna Suomeen yksin tulleiden alaikäisten lasten vanhempia ja sisaruksia.

Viime vuonna Suomeen tuli yksin noin 650 alaikäistä lasta hakemaan turvapaikkaa. Heitä oli yli kuusinkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin osa Suomeen tulleista alaikäisistä on Somaliasta ja Irakista.

Alaikäinen saa lähes poikkeuksetta turvapaikan tai muuta suojaa Suomesta. Sen jälkeen hänellä on oikeus saada perheensä Suomeen.

Ensimmäisessä vaiheessa Suomen edustustot haastattelevat perheenjäsenet. Jo nyt edustustot Addis Abebassa ja Damaskoksessa ovat ruuhkautuneet aiempien perhehakemusten vuoksi. Molempiin paikkoihin jonottaa yli tuhat hakijaa.

Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio patistaa varautumaan tulijoiden tulvaan jo nyt, sillä koko järjestelmä on rakennettu 2 000 turvapaikanhakijalle.

Oman haasteensa tuovat muun muassa turvapaikan saaneiden koulutuksen ja asumisen järjestely. Esimerkiksi Somaliasta tulevista 90 prosenttia on luku- ja kirjoitustaidottomia.

Lähde

Kaleva 17.1.2009

2009-01-17T02:31:00.000-08:00

Miesjoukko pahoinpiteli turvapaikanhakijan Kemissä

Turvapaikanhakija joutui joukkopahoinpitelyn uhriksi varhain lauantaiaamuna Kemissä. Mies poistui keskustassa sijaitsevasta ravintolasta aamuneljän aikaan, kun hänen kimppuunsa hyökkäsi noin 20 hengen miesjoukko.

Turvapaikanhakija sai vammoja pään alueelle. Poliisi tutkii tapausta pahoinpitelynä. Se epäilee, että rikos sisälsi rasistisia motiiveja.

Kemissä sattui lauantain vastaisena yönä myös toinen rikos, jolla epäillään olevan rasistisia motiiveja. Kemin vastaanottokeskuksen pihaan tuli kolmen aikaan yöllä joukko suomalaisia miehiä, joista osa rikkoi yhden sen ikkunoista. Vastaanottokeskuksessa oli tapahtuma-aikaan nukkumassa useita henkilöitä. Rakennukseen lensi ikkunan sirpaleita, mutta kukaan ei saanut vammoja niistä.

Teon jälkeen miehet pakenivat paikalta. Heitä ei ole tavoitettu.

Joukkotappelu myös edellisviikonloppuna

Ulkomaalaisten ja suomalaisten välillä oli kahinointia Kemissä myös edellisenä viikonloppuna. Tuolloin noin 20 ulkomaalaisen ja viiden suomalaisen joukko otti yhteen kaupungin keskustassa.

Poliisi tutkii lauantain ja sunnuntain välisenä yönä sattunutta tapausta pahoinpitelynä. Poliisi on kuullut asian vuoksi runsaasti osallisia ja todistajia. Kuulustelut jatkuvat lähipäivinä ja poliisi pyrkii selvittämään tapahtunutta edelleen.

Poliisilla ei ole tietoa, onko kaikilla kolmella tapauksella yhteyttä toisiinsa. Se selvittää tämän mahdollisuutta yhtenä tutkintalinjana.

Peräpohjolan poliisi pyytää ilmoittamaan kaikista näihin tapahtumiin liittyvistä havainnoista numeroon 071 8766154. Havaintoja voi ilmoittaa myös sähköpostiosoitteeseen vihje.kemi@poliisi.fi.

Kemin vastaanottokeskus avattiin marraskuussa. Siellä on noin 150 paikkaa.

Lähde

Helsingin Sanomat 16.1.2009

2009-01-16T02:19:00.000-08:00

Nigerialaiselle miehelle ehdollista väärien asiakirjojen käytöstä

Joensuun käräjäoikeus on tuominnut Suomessa asuvan nigerialaisen miehen useista asiakirjarikoksista puoleksi vuodeksi ehdolliseen vankeuteen.

Pohjois-Karjalan rajavartiosto tutki itsenäisesti tapauksen, jossa Kontiolahdella asuvan miehen epäiltiin syyllistyneen useisiin rekisterimerkintä- ja väärennys- ja valtionrajarikoksiin. Oikeus totesi miehen syylliseksi näihin tekoihin.

Mies oli tullut alun perin Suomeen vuonna 2002 Bulgariasta laillisesti aidolla passilla ja viisumilla. Heti Suomeen saavuttuaan mies oli kuitenkin hävittänyt passinsa ja hakenut turvapaikkaa. Sitä hakiessaan hän ilmoitti viranomaisille väärän nimen ja syntymäajan salatakseen henkilöllisyytensä.

Sittemmin mies oli saanut kaksi lasta suomalaisen avovaimon kanssa ja hänelle oli myönnetty oleskelulupa perhesiteen perusteella.

Vuosien aikana mies oli kirjautunut useisiin viranomaisten rekistereihin väärillä henkilötiedoilla. Väärän henkilöllisyyden tueksi hän oli hankkinut itselleen väärän Nigerian passin ja ajokortin, joita oli myös käyttänyt useasti. Väärää Nigerian passia käyttäessään hän syyllistyi valtionrajarikokseen.

Tapaus tuli viranomaisten tutkittavaksi, kun mies yritti hankkia toista Nigerian passia. Viranomaiset saivat passin haltuunsa ja totesivat sen väärennetyksi.

Lähde